Kommunini eqqakkat eqqaaveqarnerlu

Nalunaarusiaq "Barrierer for en miljø- og sundhedsmæssig forsvarlig håndtering af affald i Grønland" ('Kalaallit Nunaanni avatangiisinut peqqinnissamullu tunngatillugu illersorneqarsinnaasumik eqqagassalerinissamut aporfiit') januaarimi 2002-mi saqqummerpoq. Kommunini pingasuni eqqaaveqarneq nalunaarusiami nassuiaatigineqarpoq. Nalunaarusiap allaaserineqarnera uani atuarsinnaavat, aammali nalunaarusiaq qallunaatuujusoq tamakkerlugu imaluunniit kalaallisut eqikkarneqarnera pisinnaavat.

Una tooruk nalunaarusiaq tamaat piumallugu

Kanukokap konsulentiata cand. jur. Marie Leer Jørgensenip 2000-imi februaarimiit septembarimut tikeraarpai kommunit Qeqertarsuaq, Sisimiut Upernavillu, illoqarfinni nunaqarfinnilu eqqagassalerineq paasiniaavigiartorlugu. Assiliisaqattaarpoq eqqagassalerinermut takussutissanik aammalu inuit 104-it kommunini taakkunani pingasuni innuttaasunut pisortaqarfinnullu sinniisaasut apersorneqarlutik isumasiorlugit paasissutissarsiorfigalugillu eqqagassalerinerup qanoq ingerlanneqarnera pillugu.

Kommunini eqqagassalerineq

Tikeraaqattaarneq tamanna pivoq misissuisitsinermut ”Kommuni eqqagassalerineq”-mik qulequtaqartumut tunngatillugu. Tassani misissuisoqarpoq skemat immersugassat atorlugit, kommunini 18-ini eqqaaveqarnerup aningaasalersugaanera aammalu eqqagassat qanoq piiarneqartarnerat qanorlu annertutiginerat paasiniarneqarluni. Aammattaaq ikuallaaviit nunaqarfinnut naleqqussakkat pillugit paasissutissanik katersuisoqarpoq.

Paasissutissat tamakku maanna nalunaarusiarsuarmi saqqummiunneqarput, eqqagassalerinerup avatangiisit peqqinnissarlu eqqarsaatigalugit illersorneqarsinnaasumik pinissaanut akornutaasinnaasut allaaserineqarlutik nassuiarneqarlutillu. Nalunaarusiortuttaaq uparuarpai suliassaqarfiit qitiusumik oqartussanit, kommuninit ataasiakkaanit Kanukokamillu iliuuseqarfigisariaqartut.

Avatangiisinut navianartut

Kommunini taakkunani pingasuni eqqagassalerinerit assigiinngeqaat, taamaattorli Kalaallit Nunaanni tamarmi pissutsit qanoq innerannik takussutissaallutik. Pissutsillu ajorpallaarput. Tassami eqqaavissuit aaqqissuunneqarneri ikuallaaviillu naammassisaqarsinnaassusii inuiaqatigiinni nutaani eqqagarineqartartunut taakkualu amerlassusiannut naleqqussagaanngillat.

Pingaartumik eqqagassat avatangiisinut navianartut, soorlu uuliakut, akkumulatorit igitassartaat aammalu freon nillataartitsivinnit qerititsivinnillu pisoq ajornartorsiutaapput – pingaartumik nunaqarfinni eqqagassanik taamaattunik katersuiffeqanngitsuni. Aammali illoqarfiit minnerusut kommunit namminneq ileqqoreqqusaanni piumasarisanut inorsartunik eqqagassalerinikkut aaqqissuussisoqarsimasarpoq.

Eqqakkat nappartarsuarni, Qeqertarsuaq aggusti 2000.
(Assiliisoq: Marie Leer Jørgensen)

Nunaqarfinni ikuallaaviit

Nunaqarfinni ikuallaaviit nalunaarusiami immikkut isornartorsiorneqarput, Kalaallit Nunaanni pissutsinut naleqqussagaanngitsutut nalilerneqarlutik. Siunertaq malillugu atortinnissaat ajornartorsiutaannguatsiarpoq, assersuutigalugulu Qeqertarsuarmi ikuallaaviup nunaqarfinni atortussiap misilerarneqarnera unitsilluaannarneqarsimavoq.

Taamaattumik kommunip eqqakkat ikuallatsittarpai kissarnikippallaamik. Tamatuma kingunerisaanik pujoq tipiliuinnarani aammattaaq avatangiisinut peqqinnissamullu navianartunik akoqartarpoq. Aamma taamaappoq Upernavimmi, qularnanngitsumillu aamma kommunit ilarpassuini.

Bygdeforbrændingsanlægget i Nuussuaq, maj 2000
Nuussuarmi eqqakkanik ikuallaavik, illutaa eqqaalu, maajimi 2000.
(Assiliisoq: Marie Leer Jørgensen)

Kommunit nakkutilliisutut

Nalunaarusiami oqaatigineqarpoq kommunit iliuuseqarnerusinnaagaluartut eqqaavilerinermi maleruagassanik eqqortitsiniarlutik. Kommunimmi pisinnaatitaaffigalugulu pisussaaffigaat nakkutigissallugu innuttaasut illumik eqqaanni 25 meterit tikillugit saligaatsuutitsinersut aammalu anartarfilerisunut nalunaarsimanersut, anartarfinnik eqqaminnut imaarsisaratik.

Nunaqarfinni ataasiakkaani ingasalluinnartumik eqqiluisaartoqannginnera konsulentip maluginiarsimavaa, taassumalu kommunit kajumissaarpai nakkutilliisuunissartik pikkoriffigineroqqullugu. Innuttaasut nuannarissagaluaqaat kommuni tamatumunnga akisussaajumassappat, taava innuttaasut tamatumani assortuussutissaqassanngikkaluarput.

Eqqaavilerisut atugarisaat

Ajornartorsiutit nalunaarusiami taaneqartut ilaat iluarsineqarsinnaagaluarput eqqaavilerisut akissarsiarissaarnerutinneqarnerisigut sulinerminnilu atugarissaarnerutinneqarnerisigut. Najugaqarfiit ilaanni eqqiluisaannginnersuaq ilaatigut pissuteqartarpoq eqqaavilerisussaaleqisoqarneranik. Nalunaarusiami kaammattuutigineqarpoq eqqaavilerisut sulinerminni atugarisaat kommunit ataatsimoorlutik najoqutassiuussinnaagaluaraat, soorlu Kanukokap suliniuteqarneratigut.

Inatsisit sukaterlugit

Marie Leer Jørgensenip nalunaarusiamini siunnersuutigaa inatsisit sukaterneqassasut akisussaaffiillu agguataarneqarnerat arlalitsigut erseqqissarneqassasoq, soorlu uuliakunik kemikaliakunillu eqqaasarneq, napparsimmavinnit eqqaasarneq aammalu umiarsuit kivinikut ikkarlinnikulluunniit pillugit. Aammali teknikkikkut ingerlatsivinni amigaataasarpoq eqqagassat avatangiisinut peqqinnissamullu navianartut illersorneqarsinnaasumik qanoq suliarinissaannik aammalu ikuallaaviit ukiuni makkunani sanaartorneqartut qanoq ingerlanneqarnissaannik ilisimasaqarneq.

Tamatta saligisussaavugut

Ataatsimulli isigalugu nalunaarusiami erseqqissarneqarpoq suliassat suli amerlaqimmata avatangiisinut pinngortitamullu pisortaqarfiup, kommunit 18-iusut innuttaasugullu tamatta nunatsinnik saligaatsuutitsinissamut akisussaaffitsinnik naammassinninnissatta tungaanut.

Immaqa tamatta immikkut eqqarsaatigilersinnaavarput qanoq ililluta saligaannerulersitsisinnaalluta?

Dump, kirke og museum i Upernavik
Eqqaavik, oqaluffik katersugaasivillu avataanniit isigalugit - Upernavimmi.
(Foto: Marie Leer Jørgensen)