Elektronikkimut atortukunik isaterineq

Quppernermi uani pineqarsinnaapput atortunik elektroniskiusunik igitanik isaterineq pillugu ilinniartitsinermut atortussat. Atortussat qallunaatuujupput kalaallisuunngortinneqassallutilli. Pikkorissarnermi sammineqassapput igitanik tamakkuninnga passussineq, isaterineq, atoqqinneqarsinnaanerat avatangiisinullu ajoqutaat.
Ilanngussat
  • Assilissat ilanngussat Assilissat pikkorissarnerup nassuiarneqarneranut ilanngussat: Atortukunik elektroniskiusunik passussineq.

Uaniippoq "Manual 2004 - Elektronikkimut atortukunik isaterineq - Pikkorissarnermi atortut".

Atuagarsornertaani elektronikkimut atortut passunneqarnissaat sammineqassaaq. Tamatumunnga aamma ilaapput:

  • Inatsiseqartitsineq

  • Passunnissaannut piumasaqaatit

  • Elektronikkimut atatillugu avatangiisinut ajornartorsiutit

  • Elektronikkimut atortut igitassat sutigut navianaateqarpat?

  • Eletronikkimut atortuni atortussat suut piuppat?

  • Atueqqissinnaanermut periarfissat

  • Elektronikkimi atortunit igitassat qanoq passunneqassappat qanorlu isaterneqassappat? Nalinginnaasumik naammattuugassanik igitassat qaqutigoornerusullu, avatangiisinut sunniuteqartut sammineqassapput.

  • Sakkut suut atugassat pigineqassappat?

  • Eqqagassanik assigiinngitsunik immikkoortiterineq

  • Batteriinik immikkoortiterineq

  • Sullivimmi avatangiisit, silaannaq, timimut tunngasut, kivitseriaatsit, ajoqusersinnaaneq.

    Atuagarsornertaata sivisussusia: 3-4 tiimit unitsiartarnerit ilanngullugit.

    Kingornatigut pikkorissartut elektronikkimut atortunik pikkorissaasumit ajoqersuunneqarlutik isaterissapput. Sivisussusia: 3-4 tiimit (ullup siulliup sinnerani)

    Ullup aappaani pikkorissaaneq pingaarnersiuilluni uteqqiinerussaaq, aammmalu ullormi siullermi misilitanik nalunaarsuineqassalluni. Tamatumunnga ilaavoq suliffiup ajunnginnerusumik aaqqinnissaanut siunnersuusiorneq. Kingornatigut pikkorissaasumit ajoqersuussinertaqartumik suliassanik ingerlatsineq ingerlaqqissaaq.

    Init atukkat

    Atuagarsornertaanut: Ataatsimiittarfik nerisarfillu.

    Sulinermik ingerlatsinertaanut: Ajornanngippat init sulliviit marluk tamakkiisumik atortulersukkat makkuninnga: Nerriviusat, sakkuutit, kivittaatit, igitassanik assigiinngitsunik katersuiffiit (containerit, fadit aalajangikkanik matuneqarsinnaasut il.il.), nerriviusat kaassuartakkat, containerit kuisisaatit, truckit. Minnerunngitsumillu elektronikkimut atortunik igitassanik sungiusaatissanik peqassaaq.

           

  •  


    Suliffiup aaqqissuunnera

    Siunersuutigineqarpoq, igitassanik passussineq marloqiusatut avinneqassasoq:

    1. Pisariinnerusoq, elektronikkimut atortunik igitassanik katersivimmi immikkoortitereqqaarneq poortuinerlu.

    2. Pisariuneq, Danmarkimi elektronikkimut atortut igitassat pillugit nalunaarummi piumasaqaatit malillugit isaterineq.

    Atueqqinnissaq siunertaralugu katersivinni tunngaviuvoq katersorsimasanik peqarnissaa. Siunnersuutigaarput pallebure-nik atuisoqassasoq. Palle-nik kivittaatit atorlugit passunneqassapput (innaallagissamoortut allalluunniit) truckilluunniit atorlugit. Palleburet containerinut ikillugit angallanneqarsinnaasuussapput, umiarsuarni containerini lastiniluunniit atugassatut containerini.

    Elektronikkimut atortunik isaterinertarpiaani pisariaqartinneqassaaq suliffik sakkunik pisariaqartinneqartunik teknikkikkullu ikiorsersuutinik suliffiup atoruminartuunissaanik qulakkeerisussanik peqartoq.

    Kissaatigineqarpat I/S Reno-Nord “aallarniutitut” atugassanik poortuilluni katersuisinnaavoq, soorlu makkuninnga:

  • Nerriviusat sulliviit

  • Sakkuutit tamakkerlugit

  • Kivittaatit (naqitsineq atorlugu kivittaatit)

  • Katersuinermi atortussat (pallebure)

  • Immikkoortitikkanik katersuinermut atortussat

    Reno-Nord aamma suliffiup ilusilerneqarnissaanut/aaqqissuunnissaanut siunnersuusiorluni ikiuussinnaavoq.

    I/S Reno-Nord

    Thomas Lyngholm   

  • Uaniippoq "Manual 2004 - Elektronikkimut atortukunik isaterineq - Pikkorissarnermi atortut".