Aningaasatigut aqutsissutaasinnaasut – akkumulatorit aqerlortallit

Aningaasatigut aqutsissutaasinnaasut tassaapput atuisartut suliffiillu periaasaat allanngortinniarlugit sunniiniutit soorlu akitsuusiinikkut, akiliuteqartitsinikkut imaluunniit nioqqutissat sullissinerilluunniit avatangiisinut navianaatillit utertinnissaanut qularnaveeqqusiinikkut. Nalunaarusiami matumani sammineqarput akiliuteqartitsisarneq, utertitsinissamut qularnaveeqqusiisarneq, akiliuteqartitsineq utertitsinissamullu qularnaveeqqusiineq imminnut ataqatigiissillugit aaqqissuussineq, kiisalu nioqqutissiortunik, nioqqutissanik tikisitsisartunik nioqquteqartartunillu nammineq piumassutsimik isumaqatigiissuteqartarnermut tunngasut.

Akkumulatorit aqerlortallit pitsaanerusumik katersorlugillu nungutittarnissaannut aaqqiissutaasinnaasorinartut

Imaqaqarniliamit tigulaarineq

Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik isumaqatigalugu aaqqissuussinerit peqatigiissillugit nalunaarusiami sammineqarput. Avatangiisit tungaatigut anguniakkat qanoq ilioraanni pitsaanerusumik anguneqarsinnaanersut nalunaarusiami inassutigineqanngilaq. Taamaammat tassa aaqqissuussinerup qanoq ittup atorneqarnissaanik naalakkersuinikkut toqqaasitsiniarneqarpoq.

Nammineq piumassutsimik isumaqatigiissuteqarneq. Kalaallit Nunaanni suliffissuartigut nioqqutissiortut, niuertut sullissisulluunniit pisortat isumaqatigiissuteqarfigisinnaasaannik kattuffeqanngimmata nammineq piumassutsimik isumaqatigiissuteqarneq aaqqiissutissatut isigineqanngilaq. Akkumulatorit aqerlortallit passunneqartarnissaat, tamatumunnga ilanngullugu katersuineq tamatuminngalu aningaasalersuineq, ilaatigut Danmarkimi, Norgemi Sverigemilu suliffiit isumaqatigiissuteqarfigineqartarnerisut ittumik nioqqutissanik eqqussuisut nioqquteqartullu (nioqqutissiortunik peqanngilaq) kattuffinnut attaveqanngitsut amerlasuut isumaqatigiissuteqarfigineq ajornarput.

Akiliuteqartitsisarneq. Akiliuteqartitsisarneq allamik ilaqanngitsoq isumalioqqutigineqarsinnaavoq. Taamatut aaqqissuussinermi siunertaavoq akiliuteqartitsisarnissaq Kalaallit Nunaanni akkumulatorit aqerlortallit atornikkut suujunnaarsinneqartarnissaannut (katersuineq, assartuineq, iluaqutissanngorlugit suliarinninneq aamma suujunnaarsitsineq) atuisut akiliutaattut isigineqartussaq. Tassa imaappoq akiliuteqartitsisarnikkut ”mingutsitsisuusup akiliisuunissaanik periaaseq” malinneqassaaq. Taama aaqqissuussisoqarpat Kalaallit Nunaanni eqqussuisut nioqquteqartullu akkumulatorit Kalaallit Nunaanni tunineqartut tamaasa immikkut akiliuteqaatigisassavaat. Akiliutip angissusia akkumulatorip aqerlortallip qanoq ittuussusia aamma angissusia/pisinnaassusia najoqqutaralugit allanngorartinneqassaaq.
Akiliutissanik akiliisitsiniartarneq isumagineqarsinnaavoq

1)Namminersornerullutik Oqartussat Aalborgimi ilanngaaserisuutitaannit (tamanna inassutigineqarpoq) imaluunniit
2)Akkumulatorinik eqqussuisunit nioqquteqartunillu.

Akiliuteqartitsisarnikkut akkumulatorit aqerlortallit atornikut utertittarnissaannut nutaamik ersseqqissumillu kajungilersitsineq ajornaqaaq. Taamaattorli ilimagineqarsinnaavoq kommunit akkumulatorinik aqerlortalinnik atornikunik tigooraavimminnut tunniussinermut massakkut akiliuteqartitsisartut aaqqiissutissatut siunnersuutaasoq naapertorlugu taamaaliorunnaarpata amerlanerusut akkumulatorinik atornikunik kommunit eqqakkanik passussiviinut tunniussisalissasut.

Utertitsinissamut qularnaveeqqusiineq. Utertitsisarnissamut qularnaveeqqusiineq allanik ilaqartinneqanngitsoq isumalioqqutigineqarsinnaavoq. Taama aaqqissuussinikkut siunertaavoq atuisartut akkumulatorinik aqerlortalinnik atornikunik utertitsisarnissamut kajungilersinneqarnissaat. Taamaaliornermi akkumulatorit aqerlortallit tuninerini pisisoq qularnaveeqqummik akiliisinneqartassaaq akkumulatori pisisup avataanit eqqussuisumut tuniniaasumulluunniit allamut utertippagu utertillugu tunniunneqartussamik.
Taama aaqqissuussinikkut akkumulatorit atornikut suujunnaarsinneqartarnerat atuisunut akilersortinneqalissanngilaq, tassa tamatumunnga atugassanik akiliisitsisoqartassanngimmat. Taama aaqqissuussinissamik siunnersuummi akkumulatorit aqerlortallit atornikut kommunit tigooraaviinut tunniunneqarsinnaassanngillat, utertitsinissamut qularnaveeqqusiisarneq aningaasanillu tunniussisarnissaq kommunit isumagisariumanngimmassuk. Utertitsinissamut qularnaveeqqutitut akiliisitsissutaasoq tamakkerlugu atuisunut akiliutigineqartassaaq. Ilimagineqarpoq taama utertitsinissamut qularnaveeqqusiisarnikkut ungasinnerumaartoq isigalugu 90% miss. katersuisarnissaq anguneqarsinnaajumaartoq.

Akiliuteqartitsisarneq utertitsinissamullu qulanaveeqqusiisarneq ataatsimoortillugit aaqqissuussineq. Aaqqiissutissatut qulaani taaneqartut marluk ataatsimoortinneqarnissaat isumalioqqutigisariaqartinneqarpoq. Tamatumuuna anguniagaavoq akiliuteqartitsisarnikkut atuisut akkumulatorit atornikut suujunnaarsinneqartarnissaannut akiliisinneqartalernissaat (”mingutsitsisuusup akiliisuusarneranik periaaseq”) aamma utertitsinissamut qulanaveeqqusiinikkut atuisut akkumulatorinik atornikunik tunniussisarnissamut kajungernerulersinneqarnissaat. Taamaaliornikkut akkumulatorit aqerlortallit atornikut 95%-iisa katersorneqarlutik kommunit tigooraaviinut tunniunneqartalernissaat ungasinnerumaartoq isigalugu ajornassangatinneqanngilaq.
Taamatut aaqqissuussinermi Kalaallit Nunaanni eqqussuisut aamma/imaluunniit nioqquteqartut akkumulatorit aqerlortallit Kalaallit Nunaanni tunineqartut tamaasa immikkut akiliuteqaatigisassavaat. Akiliutip angissusia akkumulatorip aqerlortallip qanoq ittuussusia aamma angissusia/pisinnaassusia najoqqutaralugit allanngorartinneqassaaq.

Akiliuteqartitsisarnikkut iluanaarutit makkununnga matusissutitut atorneqassapput (1) kommunit akkumulatorinik atorsinnaajunnaartunik suujunnaarsitsisarnermut aningaasartuutaannut, (2) akiliutit utertitsinissamullu qularnaveeqqutit pisortanit atortinneqarnerinut (Akileraartarnermut Pisortaqarfik tamatuminnga isumaginnittussatut siunnersuutigineqarpoq), (3) suujunnaarsitsinermut aningaasartuutinut matusissutissanik kommuninut akiliuteqartarnissap isumagineqarneranut (Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfik tamatuminnga isumaginnittussatut siunnersuutigineqarpoq), (4) paasissutissiisarnermut (siunnersuutigineqarluni tamanna Avatangiisinut Pinngortitamullu Pisortaqarfiup, Kanukokap imaluunniit taakku suleqatigiillutik isumagissagaat), kiisalu (5) avataanit eqqussuisuusut/nioqquteqartartut akkumulatorit aqerlortallit atornikut utertinneqartut katersornerinut avatangiisinullu ajoqutaanngitsunik paaqqutarinerinut kommuninullu tunniunneqarnerinut aningaasartuutaasa ilaannut, kiisalu utertitsinissamut qularnaveeqqutinik atortitsinerup isumagineqarneranut atasumik aningaasartuutinut.
Akiliutinik akiliisitsisarneq Namminersornerullutik Oqartussat Aalborgimi ilanngaaserisoqarfiannit isumagineqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Utertitsinissamut qularnaveqqutinik akiliisitsisarneq utertillugillu tunniussisarneq ingerlanneqassaaq akkumulatorinik aqerlortalinnik niuertarfinni tunisinermi pisisup qularnaveeqqutissamik akiliisinneqartarneragut, taanna pisisup akkumulatori avataanit eqqussuisuusumut imaluunnit nioqquteqartumut allamut utertippagu utertillugu tunniunneqassalluni.

Akiliutigitinneqartartut tamakkerlutik taama ataatsimoortillugit aaqqissuussineq imminut akilersinnaanngorlugu annertussuseqartinneqassapput.
Inassutigineqarpoq akiliutigitinneqartut assigiinngitsuutinneqassasut akkumulatorinut assigiinngitsunut marlunnut ukununnga :
(i) akkumulatorit aqerlortallit 100 Ah tikillugu sakkortussusillit motorinik aallartitsissutit (ataaseq 100 kr.) aamma
(ii) akkumulatorit aqerlortallit allat (ataaseq 125 kr.).
Ilanngullugu siunnersuutigineqarpoq utertitsinissamut qularnaveeqqusiussaq akkumulatorimut ataatsimut 100 kr.-utinneqassasoq. Taama qaffasissusiliinikkut atuisunut nioqquteqartup qanittuani najugaqanngikkaluartunut allaat akkumulatorinik atornikunik utertillugit tunniussinissamut naammattumik kajungilersinneqarnissaat qulakkeerniarneqarpoq. Aningaasanut tunngasortaasa misissoqqissaarneri naapertorlugit akiliutit utertitsinissamullu qulanaveqqusiussat taama annertussuseqarpata aaqqissuussinermi isertitat aningaasartuutillu oqimaaqqatigiissussaapput.
Aaqqissuussinikkut isertitassat ukiumut katillugit 430.000 kr. missaanniissasut naatsorsorneqarput, suujunnaarsitsinissamut aningaasartuutit 130.000 kr. missaanniissallutik, allaffissornikkut ingerlatsinermut aningaasartuutissaannaat 225.000 kr. missaanniittussaassallutik. 57.000 kr. missaat aaqqissuussinermi naatsorsuutigineqartut naapertorlugit aningaasartuutissanut ilimagineqariinngitsunut atugassatut sillimmatissanngortussatut pilersussat atortariaqassanngippata allaffissornikkut ingerlatsinermut aningaasartuutissat 170.000 kr. miss. amerlassuseqassapput.
Akiliuteqartitsisarneq utertitsinissamullu qularnaveeqqusiisarneq ataatsimoortillugit atortinneqalissappata nalunaarusiortoqartariaqassaaq aaqqissuussinermut killissaliissutaasussamik. Naatsorsuutigineqarpoq nalunaarutissaq avatangiisinit illersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 12-imi 22. december 1988-imeersumi kingorna allannguuteqartinneqartarsimasumi § 7, imm. 4 tunngavigalugu atortussanngortinneqarsinnaassasoq.

Nalunaarusiamik suliarinnittuupput Erik Brander, Nordic Consulting Group (NCG), aamma Helle Husum, COWI, Miljøstyrelsen’imit tapiiffigineqarlutik.