Kommunimi pilersitsiniaqatigiit – kommunini arlariinni tamani Teknikikkut Avatangiisinullu ingerlatsisoqarfimmi unittoornaveersaartitsisumut atalluinnarput Teknikikkut Avatangiisinullu Pisortaq sulisullu allat suleqatigalugit. Taakku suliassaat tassaasimavoq pilersinniakkap pilersaarusiornissaa malitseqartinneqarnissaalu. Paasissutissanik pissarsiorneq aaqqissuussimavaat, sammisassat suliaqarfiusussallu toqqartorsimallugit allallu pingaaruteqartut suleqataalersissimallugit. Pilersitsiniaqatigiit naatsorsuutinik qorsunnik saqqummiussisussaapput aamma ileqqaarutissat avatangiisitigullu pitsanngorsaatissat pillugit paasissutissanik kommunini siunnerfigineqartorpassuarnut tunniussuisussaallutik.

Kommunalbestyrelseni politikerit – Teknikimut Avatangiisinullu ataatsimiititaliat. Avatangiisinut tunngasumik politikkerisassamik aalajangersaaniarnikkut aamma suliassat ingerlannissaannut atortussat pingaarnersiorlugit tulleriiaarnissaatigut politikikkut tapersersorneqarnissaq pingaarluinnartuuvoq. Kommunini arlariinni tamani taama pilersitsiniarnermi ataatsimiititsisoqarsimavoq, tamatumani politikerit naatsorsuutit qorsuit pillugit politikeri Albertslund Kommunemeersoq oqaloqatigisimallugu, tassa kommuni taanna avatangiisitigut aqutsinikkut qorsunnillu naatsorsuuteqarnikkut ukiorpassuarni sallersaasimammat taamalu misilittagarpassuaqarluni tunniussuusinnaasaminik. Kommunini arlariinni tamani avatangiisit pillugit suliaq qitiusutut isigineqarpoq – aamma kommunip avammut nittarsaanneratigut.

Kommunip suliffeqarfiutaani sulisuusut qitiullutik suleqatigiipput – taakkua paasissutissanik katersisussaapput, aamma avatangiisitigut pitsanngorsaatitigut ikiuutissallutik:

• Sisimiuni suliffeqarfinni tamani unittoornaveersaartitsisussamik toqqaasoqarsimavoq, taassumalu maannamuugallartoq atuinermut uuttuutit killiffii allakkiartortarpai paasissutissallu kommunimi ingerlatsisoqarfimmi unittoornaveersaartitsisumut nalunaarutigisarlugit. Paasisimavarput pilersitsiniarnermi naatsorsuutinik qorsunnik aallartitsineq suliffeqarfinni ataasiakkaani paasissutissiisarnissamik pisariaqartitsisoq. Oqaatigilluaannarlugu suliffeqarfiit ataasiakkaat ornittariaqarput suliffeqarfimmilu tassani unittoornaveersaartitsisuusoq peqatigalugu atuinermut uuttuutit tamaasa misissorlugit, taamaaliortarnerup ingerlalluarnissaa uuttuutillu eqqortumik atuarneqartarnissaat taamaaliornikkut qulakkeerumallugu. Tamanna peqatigalugu pilersinniagaq tamatumanilu anguniagaq oqaluttuarineqarsinnaavoq taavalu suliffeqarfiup teknikikkut atortui ingerlanerilu misissuataarlugit pitsanngorsaanissamullu periarfissat tikkuartorlugit. Pilersinniakkami paasissutissanik pissarsiornermut ilitsersuusiamik taama misissuataarinermi alakkartigassat suuneri nalunaarsorneqassapput.*
• Pilersitsiniaqatigiit qulakkeerniagassaraat suliffeqarfiit ileqqaaruteqarsinnaanerinut avatangiisitigullu pitsanngorsaasinnaanerinut tapersersorneqarnissaq. Sulisuusut aallaqqaammut misigisimasinnaapput ilinniartitsiniarnermi suliaqartussatut – teknikimmut avatangiisinullu pinnatik – atorfeqarlutik. Taamaammat sulisut kajungilersikkumallugit paasitinneqarluartarnissaat tapersersorneqarnissaallu inassutigerusupparput.
• Aningaasatigut ileqqaarutit avatangiisinut tunngasumik sulinermi kajungilersaatissatut pingaartuusinnaapput. Sisimiuni suliffeqarfiit iluaqutigaat aningaasat tungaasigut nammineersinnaassuseqartitaalluarnertik – soorlu assersuutigalugu Albertslund Kommunemi suliffeqarfinnit allaassutigalugu. Taamaammat suliffeqarfiup nukissiornikkut ileqqaarutigisani avatangiisinut tunngasutigut suliniutinut nutaanut aamma allarluinnarnut atorsinnaavai.

 

Sumiiffimmi eqinnaalluinnartut. Sumiiffigisami inuit eqinnaalluinnartut avatangiisinut tunngasunik suliaqarnermi peqataatinneqarsinnaasut arajutsinaveersaarnissaat ajunngilluinnartuuvoq. Qaqortumi kommunimi ingerlatsisut tamaani eqinnaalluinnartumik suleqateqarput, taassuma suliffeqarfinni atuarfinnilu atuinermut uuttuutit ukiuni arlalinni takusartarlugit nalunaarsugarisimallugit. Ilinniartitsisuusimasoq taanna aamma atuarfimmut atasumik avatangiisitigut assigiinngitsunik suliniuteqartarsimavoq, aamma tamaani atuarfinni suliffeqarfinnilu paasissutissiisarnermi siunnersuisarnermilu ikiuulluartarsimalluni.

Teknikikkut sullissisutut sulisut assassornermillu suliallit ingerlatsinermi aserfallatsaaliuinermilu kiisalu avatangiisinut tunngasumik sulinermi suleqatigiiupput pingaarutillit. Sisimiut Kommuneani suliffeqarfiit ilaat illoqarfimmi VVS-imik suliffiutilimmik isumaqatigiissuteqarlutik sullissisoqarput, taassuma kissarsuussuit oliatortut atortulersuutillu qaammatit tamaasa misissuataartarlugit. Taamaaliornikkut kissarsuussuup ukiup qanoq ilinera najoqqutaralugu pitsaanerpaamik iluarsineqarsimanissaa ajoqutillu paasineqalertortarnissaat qulakkeerneqartarpoq. Pilersinniakkami paasineqarpoq suliffeqarfippassuarni kissarsuussuit oliatortut iluamik iluarsineqarsimasanngitsut aserfallatsaalineqartarsimanngitsulluunniit.

Viceværtit ikiortaallu, inissiarsuaqarfinni ingerlatsinermik aserfallatsaaliuinermillu isumaginnittuusut najugaqartut siunnersorneqartarnissaanni attavissaqqilluinnartuupput. Tamakku avatangiisit atortussanillu ileqqaarniarneq pillugit misilittagalinnik ikiorteqartinneqartarnissaannik ilinniarteqqinneqartarnissaannillu neqeroorfigissallugit ajunngilluinnassaaq.

Meeqqat angajoqqaallu avatangiisinut tunngasumik sulinermi – pileriartuaartumik - akuliutsinneqarsinnaapput. Pilersitsiniarnermi tamatuma tungaatigut erseqqissunik suli misilittagaqartoqanngilaq, kisianni soorlu Danmarkimi suliffeqarfiit taamaattunik ingerlatsisarsimapput.Attavik una aqqutigalugu takusinnaavatit avatangiisinut tunngasumik perorsaataasumik meeqqanik suliaqartitsineq aamma angajoqqaanut paasissutissiisarneq pillugit skemaliat.

Inissiani najugallit naatsorsuutit qorsuit eqqarsaatigalugit qitiusumik siunnerfissaapput, taakku ileqqumikkut najukkaminnillu aserfallatsaaliuinikkut atortussanik atuineq annikillisissinnaammassuk. Avatangiisinut tunngasumik sulinermi paasissutissiilluartarnissaq pingaartorujussuuvoq, aamma pilersinniakkami paasineqarpoq avatangiisit pillugit suliniutinut tunngasunik paasissutissiisarnissaq ulluinnarni assut pisariaqartinneqartoq. Naqitaaqqiaqarpugut najugarisami kiammik, innaallagissamik imermillu ileqqaarnissamut siunnersuutinik paasiuminarluinnartunik imalimmik. Tassani avatangiisitigut iluaqutissat aningaasatigullu ileqqaagassat sammineqarput. Naqitaaqqiaq kalaallisut qallunaatullu suliaavoq – Kunuk Platou’llu assiliartalersugaraa. Taanna ugguuna aallugu tigoorarneqarsinnaavoq kommuninilu akeqanngitsumik atorneqarluni. Sumiiffigisami attavigineqarsinnaasut innuttaasut apeqqutissaqarunik saaffigisinnaasaat pillugit paasissutissanik ivertitsivissaligaavoq.