Søren Gabriel, Orbicon & Birgitte Hoffmann, BYG. DTU

Januar 2007

Ilitsersuut una Kalaallit Nunaanni nukissaqarnermut tunngatillugu naatsorsuutinik qorsunnik suliaqarnermut inassuteqaatinik arlalinnik erseqqissunik imaqarpoq.

Inassuteqaatit Sisimiut Qaqortullu kommuniini sulianiit assersuutinik tapertaqartinneqarpoq.

Inassuteqaatini tunngavigineqarpoq ”kalaallit kommuniini naatsorsuutit qorsuit avatangiisinillu aqutsineq” , soorlu Sisimiut Qaqortullu kommuniini KANUKOKA, BYG-DTU, Orbicon aamma Albertslund kommune 2004-2006-imut taamaattumik ingerlatsisimasoq peqatigalugit. Pilersaarut Miljøstyrelsemit aningaasalersorneqarpoq.

 

Inassuteqaatit kalaallit kommuniini, namminersornerullutik oqartussani pisortaqarfinnili. INI-mi Nukissiorfinnilu atorfilinnut siunnersuisunullu sammisinneqarput. 

Inassuteqaatit avatangiisinik aqutsinermut naatsorsuutinullu qorsunnut tunngatillugu naqitanut nalinginnaasunu tapertassasut takorloorneqarput. 

Pilersaarutip nittartagaa innersuunneqarpoq tassani annertunerusumik pilersaarut atuarneqarsinnaallunilu pilersaarutip pilersiissimasaasa ilarpassui downloaderneqarsinnaammata: www.kanukoka.gl/6071 

Sooq qorsunnik naatsorsuuteqassava?

Kalaallit Nunaanni nukissamik pilersuinermut tunngatillugu sammineqarnerusoq tassaasimavoq pilersorneqarnerup isumannaatsuunissaa, massa Danmarkimi 1970-ikkunniilli isumannaatsumik pilersuiffiusumi nukimmik atorluaanissaq nukimmillu sipaarinissaq salliutinneqarnerusoq.  

Naatsorsuutit qorsuit avatangiisinillu aqutsineq taamaalillutik ukiuni arlaqalersuni Danmarimi kommunini, ingerlatsivinni illunilu angerlarsimaffinni annertoorujussuarmik nukimmik pilersuinermilu sipaaruteqartitsisimapput.

Nukimmut akiliutit alliartuinnarmata, pingaartumillu illup naatitsiviup sunniutaasut ittut Kalaallit Nunaannut sunniuteqarnerata alaatsinaanneqariartuinnarneratigut taakkua aaamma Kalaallit Nunaanni pingaartinneqaleriartorput. Ataqatigiissillugu aaqqissuussaasumik naatsorsuutinik qorsunnik avatangiisinillu aqutsinermik suliaqarnikkut nukerujussuaq aningaasarpassuillu sipaarneqarsinnaapput aammalu tamatuma peqataanik kalaallit  ineqarfiini aserfalatsaaliineq nalinginnaasoq pitsaassuserlu pitsaanngortinneqarsinnaallutik.

Kalaallit Nunaanni nukimmik sipaarnikkut angusarineqarsinnaasut nalinginnaasumik Danmarkiminngarnit annertunerupput, aammalu nukimmik sipaarniutinut aningaasaliissutinik utertitsiniarneq amerlanertigut sivikinnerusussaalluni naak kalaallinut nukimmut akigititat annikinnerugaluartut. Tamatumunnga pissutaavoq sipaarniarnermut periarfissat misilittakkallu Danmarkimi atorneqareersimammata aammali imaaliallaannarlugit Kalaallit Nunaannut nuunneqrsinnaammata.

Nukimmut tunngatillugu iliuusissat pisariitsut Kiammut uuttuutinik namminerisanik pilersuineq akilersuinerlu kisimiillutik najukkani kiammik atuineq 15-25 procentimik appartissinnaavaat. Atuisunut qaammarsaaneq sunniiniarnerlu pingaarutilerujussuvoq – nukimmik sipaarnerup qanoq pingaartigineranik paasinninnissamut aammalu qanoq iliornissamik paasinninnissaamut. 1972-imi nukimmik ajornartorsiornermut atatillugu qallunaat ileqquminnik allanngortitsipput, illup iluani kiassuseq 24 gradeniit 20 gradenut appartikkamikku. Nukimmik sipaarnissaq siunertaralugu aserfallatsaaliineq, soorlu radiatorinik termostatventililersuineq igalaallu ussissaataannik qarsorsartaannillu taarsersuineq akisunngitsumik malunnaatilimmik kiammik atuinermik annikillisitsisinnaapput.

Naatsorsuutit qorsuit – qanoq iliussaagut?

Naatsorsuutinik qorsunnik avatangiisinillu aqutsinermik suliaqarneq pillugu – kommuninissaaq – annertuumik erseqqissumillu allaatigineqartarsimavoq.

Atuagassanut atortussanullu assersuutit: Danmarkimi Statens Byggeforsknings Institut kommunini Naatsorsuutit qorsuit pillugit nalunaarusiornikuupput (1996) aammalu najukkanut, najukkanik peqatigiiffinnut atuarfinnullu it-mut atortut assigiinngitsut ineriartortinnikuuvai akeqanngitsunik downloaderneqarsinnaasut. Takuuk http://www.sbi.dk/miljo-og-energi/gronne-regnskaber Danmarkimi Kommunernes Landsforening kommuninut naatsorsuutinik qorsunnik suliaqarnissamik kissaateqartunut ilitsersuummik saqqummersitsikuuvoq. Downloaderneqarsinnaavoq uani http://www.kl.dk/201215/ Dansk Energinet nittartagaqarpoq sulisut ilaatinneqarnissaannut sipaarniutinullu ilitsersuutinik imalimmik. Takuuk www.energiledelse.com Dogme 2000 – illoqarfinni avatangiisinik aqutsinermut pilersaarutaavoq ilaatigut Danmarkimi Albertslund-ip Københavnillu kommuniinit peqataaffigineqartumik. Pilersaarut aamma nunani allani atugassamik ineriartortitsilernikuuvoq. Annertunerusumik aturusukkuit uani atuarsinnaavat  http://www.dogme2000.org/t2w_1.asp Meeqqat angajoqqaallu iluatsittumik ilaatikkiartuaarneqarsinnaapput. Pilersaarut taasunga atatillugu suli erseqqissunik misilittagaqanngilaq kisiannili qallunaat meeqqerivii taassuminnga ingerlatsinikuupput. Assersuutigalugu skemat avatangiisinut tunngatillugu perorsaatinik sammisallit, angajoqqaanut ilisimatitsissutinik aammalu Børnehuset Vognporten-imi Albertslund-imiittumi suliap videoliarineranik imallit takusinnaavatit: http://www.albertslund.dk/default.asp?infoid=1316510 Erfalasoq Qorsuk – Atuarfik Qorsuk nunat assigiinngitsut pilersaarutigaat atuarfinni naatsorsuutinik qorsunnik atuartut ilinniartinneqarnerannut ilaatitsisoq. Takuuk  www.groentflag.dk

Aallaqqaataannit paasilluassallugu pingaartuuvoq naatsorsuutit qorsuit – aammalumi sipaarniarnermi naatsorsuutit – tassaammata suliaq ingerlajuartoq ukiut tamaasa paasissutissanik katersuiffiusut takussutissiisussat anguniakkanik nutarterisitsisussat nukimmillu atuinermik millisitsiniarlutik sulisussat.

Naatsorsuutinik qorsunnik suliaqarnermit misilittakkat malillugit immikkoortortat kapitalini tullerni ima qulequtaqarlutik nassuiarneqarput:

• Pilersitsiniarneq aqqissuussaanerlu
• Paasissutissanik pitsaassutsimillu katersineq
• Nalunaarsuineq paasissutissanillu nassuiaaneq
• Anguniagassanik tulleriissaarineq
• Anguniakkanik. Paasissutissanik periarfissanillu saqqummiussineq
• Malitsigititamik iliuuseqarneq

Pilersitsiniarneq aqqissuussaanerlu

Naatsorsuutinik qorsunnik suliaqarnissamik pilersitsiniarneq politikerit tungaannit, allaffissornermiit atuisunilluunniit aallartissinnaavoq. Isumassarsiaq suminngaanneeraluarpalluunniit aallaqqaataannit aaqqissuussinerup eqqarsaatiginissaa aammalu aammalu ingerlatsinikkut politikikkullu aqutsisunik peqataatitsinissaq sammisanullu assigiinngitsunut paasisimasalinnik suleqateqarnissaq pingaartuuvoq. Atuisut ilaatikkiartuaarneqassapput pinngitssoranilu naatsorsuutit qorsuit saqqummersinneranni peqataatinneqassallutik.

Inassuteqaatit

• Pilersaarut erseqqissaruk politikikkut akuersornartunngortillugu. Anguniakkat siunnerfiit aningaasallu pisariaqartinneqartut pingaartillugit sammikkit. Ingerlannissarpiaani itisilerivallaassanngilatit.
• Politikerit tungaannit allaffissornikkullu qullerpaasunit tapersersorneqarnissaq isumagiuk.
• Annikitsunik paasiuminartunillu aallaqqaammut pilersaaruteqarit iluatsinnissaat qularnanngitsunik.
• Pilersaarutit iluatsinneqarsinnaanerit ilimanarluinnartut toqqakkit. Tassaasinnaapput atuisut ilungersornertuut ingerlatsisulluunniit, paasissutissanik pissarsiffiusinnaanerpaat imaluunniit sipaarniutit naammassiuminarnerpaat.
• Aaqqissuussineq inunnik avatangiisinik aammalu ingerlatsisunik naleqquttunik inuttalik pilersikkiartuaaruk.
• Pilersaarummik immikkuualuttuinillu aqutsisussaq akisussaassusilik toqqaruk.
• Aallaqqaataaniilli peqataasussat pingaarutillit ilanngutitikkit – assersuutigalugu Nukissiorfiit imalunniit INI
• Pilersaarutip siunissaa qulakkeeruk paasissutissanik nalunaarsuinerup tamakkuninngalu nassuiaanerup isumannaatsumik inissinneratigut inuup ataatsip ilaajunnaarneratigut ingerlataq unittoortussaajunnaarlugu (aamma takuuk paasissutissanik nalunaarsuineq nassuiaanerlu).

Albertslund-ip kommuniani avatangiisinut ataatsimiititaliami siulittaasup Sisimiut Qaqortorlu tikeraarpai kommunalbestyrelsinillu ataatsimeqateqarnermini oqaluttuaraa kommunini avatangiisinik naatsorsuutinillu qorsunnik suliaqarnermi periarfissat anguneqarsinnaasullu. Taamatut politikerit akornanni oqaloqatigiinneq pilersaarutip politikerinit tapersersorneqarnissaannut pingaaruteqarluinnarsinnaavoq.

Paasissutissanik pitsaassutsimillu katersineq

Naatsorsuutit qorsuit innaallagissamik, imermik kiammillu atuinermi paasissutissanik imaqarlutillu ataqatigiissaarillutillu atuinerup allaanngoriartorneranik malinnaatitsisinnaallutik illunilu assigiinngitsuni atuinermik sanilliussuussiviusinnaallutik.

Paasissutissat pigineqareersut annikitsuaralersugaaneri assigiinngisitaartuusinnaapput. Assersuutigalugu ineqarfinni namminerisaminnik oliatortumik kiassaatilinni kiammik atuineq nalunaarsorneqarsimasinnaavoq illukkuutaartumik olia pilersuutaasoq tunngavigalugu, illunili allani inissianilu varmecentralimiit ataatsimiit pilersugaasuni atuineq immikkoortiterneqarsinnaanani inigisanut tamani kiammik uuttuusersuinngikkaanni. 

Innaallagissamik, imermik kiammillu atuinermut paasissutissanik piffiusartut tassaasinnaapput:

• Kommunip aningaasarsiornikkut aaqqissuussineranit imaluunniit illulianik ingerlatsinikkut aaqqissuussinerniit paasissutissat
• Kommunimi illunut tunngatillugu tunngaviusumik paasissutissat
• Nukissiorfinniit paasissutissat
• INI-miit paasissutissat (soorlu kiassarnermut naatsorsuutit)
• Oliamik pilersuisuniit paasissutissat
• Illuni kiassaateqarfinniluunniit uuttuutit pigineqareersut

Pingaartumik illuliani ataatsimut kiassaanikkut pilersugaasuni inissiani ataasiakkaani kiammut atukkamut uuttuusersuinissaq naleqqutissaaq. Misilittakkat takutippaat kiammut uuttuusiinerinnakkulluunniit kiak 15-25 procenti sipaaraneqalereersartoq!

Qaqortup kommuniani inissiat inissianut aaqqissuussineq, ilaatigut inissiap angissusia najoqqutaralugu aammalu kiassaateqarfiit oliamik kiammilluunniit atuinerat tunngavigalugu kiammut regningiliorsinnaasoq atorlugu ingerlanneqarput. Taanna nammineerluni naatsortsorsuutinut qorsunnut inissiani 20.000 m2 annertussuseqartuni kiammik atuinermik paasissutissiisinnaanngorlugu nutarterneqarpoq. Peqatigitillugu ukiuni siusinnerusuni ineqartut kiammik atuinerat nalunaarneqartarpoq ukioq taanna aotneqartumut sanilliunneqarsinnaasunngorlugu.

Inassuteqaatit

• Annikitsumik aallartigit paasissutissat pineqarsinnaasut atorlugit taavalu isumatuumik periaaseqartumik annertusiartuaartillugu.
• Sapinngisamik paasissutissat pigineqareersut aaqqissuussivinneersut atukkit
• Paasissutissat pissarsiarineqarsinnaasut naammagalugit atukkit paasillugu atuinerit ilaat taamaallaat ukiumut atugaq tunngavigalugug nalunaarsorneqarsinnaasarmata ilaallit akulikinnerusumik nalunaarsorneqarsinnaasarlutik.
• Paasissutissanik ataavartumik tuniorarneqarneq pilersiguk, assersjuutigalugu aningaasaqarnermut aaqqissuussinermiit, oliamik pilersuisuniit, INI-miit Nukissiorfinniillu.
• Paasissutissanik katersuineq sapinngisamik annikitsuinnarmik uuttuunik pioreersunik atuaasarnermik tunngaveqartiguk – tamanna ajornartorsiutitaqartarmat, kukkuneqartarmat suliaqutaavallaartarlunilu.
• Uuttuutit nammineerlutik ungasissumiillu uuttuisinaasut pilersikkit – nutaanik uuttuusersuineq INI-p Nukissiorfiillu peqatigalugit ingerlaguk taakkua inaallagiaq, kiassarneq imerlu suliarisinnaaniassammatigit.
• Registrer og tolk løbende, så eventuelle fejl opdages med det samme. 

Paasissutissarnik passussisarfiit pioreersut atukkit Pilersaarutip atulersinneqarsimasup pitsaaqutigai: ·         Paasissutissat pilersaarummiit toqqaannartumik kommunip naatsorsuutaanut qorsunnut ivertinneqarsinnaammata. Paasissutissata illunit arlalinniit tiguneqarsinnaassammata, soorlu meeqqanik paaqqinnittarfiit tamarmik imminnut sanilliussuunneqarsinnaassallutik. ·         Paasissutissat serverimi paarineqarsinnaammata aammalu qarasaasiaq atorlugu iserfigineqarsinnaallutik – kommunimiluunniit suliamut allamut nuuttoqaraluarpat. Sulisunut nutaanut atuinissamut atuisunillu sullissinermut ilitsersuuteqassaaq. ·         Piffissani aalajangersuni, soorlu qaammammut ataasiarluni programmip ilisimatitissut nassiuttassavaa massakkut uuttuutinik atuaaffissanngornerarlugu.  ·         Qarasaasiamut atassuteqaraanni programmimut toqqaannartumik immiussisoqarsinnaassaaq, assersuutigalugu meeqqerivimmit. Taamaalilluni paasissutissat, assersuutigalugu  kommunimi katersuisumut nassiuttariaarupput. Katersuisoq taamaalilluni aamma paasissutissanik nassitsinngitsoortoqarsimassagaluarpat ilisimatinneqartalerpoq  ·         Programmip paasissutissat qarasaasiamut immiuneqarsimassanngikkaluarpata nukingisaarut nassiussinnaavaa. ·         Programmi  kalerrisaarisinnaavoq uuttortaanerit allanngoriaateqarpallaarpata – tamanna atuaanerliornermik pissuteqarsinnaavoq – aammali atassuteqaatit kipisoorsimanerannik pissuteqarsinnaalluni. ·         Programmi illunut assigiinngitsunut tunngatillugu killiffiugallartunik nassitsisinnaavoq.   ·         Programmi nammineerluni uuttuutinik atuaanerup nalaani allanngoriaatinik aaqqissuussisinnaavoq.  ·         Programmimi dataloggerit nammineq ingerlasut pilersinneqarsinnaapput. ·         Programmi ungasissumiit uuttutinik atuaasarnermut ilaatinneqarsinnaavoq assersuutigalugulu peqatigitillugu kiassarnermut akiliinissaq isumagisinnaallugu.   ·         Ukua aamma alakkarterneqarsinnaapput www.keepfocus.dk aamma www.brunata.dk

Nalunaarsuineq paasissutissanillu nassuiaaneq

Paasissutissat nalunaarsorneqarlutillu aaqqissuussamik nassuiarneqarunik aatsaat atorneqarsinnaapput. Paasissutissanik nalunaarsuillunilu nassuiaaneq aaqqissuussaasimanissamik ingerlaavarnissamillu piumasaqarpoq pitsaanerpaasarlunilu aaqqissuussinerit taamaattunik suliallit atortagaat nalunaarsuinermut nassuiaanermullu atorneqaraangata. Namminersuutigalugu aaqqissuussinerit, soorlu exel atorneqarpata misilittakkat tunngavigalugit sulisut taarseraannerannit sunnerneqajasuusarput ajornartorsiutitaqaartarlutillu nutaamik nalunaarsuinissamik nasuiaanissamillu pisariaqartitsisoqaleraangat.

Ukiumi siullermi naatsorsuutit qorsuit killiffik nassuiartarpaat periarfissiisarlutillu sanilliussuussinissamut, soorlu atuisuni assiginngitsuni innaallagissamik atuinermik sanilliussuussinissamut imaluunniit atuinerup nøgletal atorlugit nalilersornissaanut. Aatsaat ukiuni tullerni atuinermi allanngoriartorneq takuneqarsinnaalersarpoq.

Inassuteqaatit

• Paasissutissat katersorneqarut nalunaarsorneqarlutillu nassuiarneqarnissaat isumagiuk, iliuuseqarfigineqarsinnaaniassammata kukkunernillu ajornartorsiutinilluunniit takuffiusinnaaniassammata.
• Periaatsit sulisut ataasiakkaat pilersaarummik qimatsineranut misikkarippallaannginnerusut atorneqarnissaat isumagiuk.
• Periaatsit taamaattunik suliallit aortagaat paasissutissanik nalunaarsuinermi atukkit – ajornanngippat uuttuutinik ungasianiit atuaasinnaanermut ilanngullugit.
• Paasissutissat suunissaat aalajangeruk – assersuutigalugu m2-imut atuineq – taammaaliornikkut illuni assigiinngitsuni atuineq sanilliussuunneqarsinnaalissammat. Illut assigiinngitsunik atuiffiusut sanilliussuunnissaat sianigiuk.
• Paasissutissat nassuiarneqarsimasut iliuusitigut ingerlaneriaqqinnissamut pingaarnersiuinermi atukkit.
• Paasissutissat ilimagisamit allaagaangata iliuuseqarit. Paasissutissani kukkunerusinnaavoq, aammali erngup aqqutaata qartorarsimaneranik kissarsuutilluunniit oliatortup ajoquteqarneranik pissuteqarluarsinnaavoq.

Anguniagassanik tulleriissaarineq

Nukimmik atuinerup annikillisinnissaanut anguniagassalersuinermi naatsorsuutit qorsuit pisussaatitsilersarput.

Anguniakkat nunat assigiinngitsut akornanni isumaqatigiissutit (assersuutigalugu Kyoto-mi CO2-mik aniatitsinerup annikillisinnissaanut isumaqatigiissut) imaluunniit najukkami anguniarusutat politikikkulluunnit takorluukkat aallaavigalugit aalajangersorneqarsinnaapput. Malugiusiuk anguniakkat politikikkut aalajangikkat ingerlatsinikkut anguniakkiutanit pituttuinerusarmata. Aamma taamaappoq erseqqissumik taallugu annikitsisitsinissamik anguniakkiussineq (assersuutigalugu oliamik atuinerup 2012-ip tungaanut 30 procentimik annikillisinnissaa), nukimmik atuinerup annikillisinnissaanik imalunniit imminut nammassinnaasumik ineriartortitsiniarluni anguniagaannarmit pisussaatitsinerussaaq.

Kommunit amerlasuut nalinginnaasunik kommunimut pilersaarutiminni anguniagaqareerput, naatsorsuutinillu qorsunnik avatangiisinillu aqutsineq tassunga tunngatillugu anguniakkanik taakkuninnga erseqqissaaneruvoq.

Albertslund-ip kommuniata Agenda21-plan-imi ilaatigut anguniarpaa kommunimi tamakkiisumik CO2 –mik aniatitsineq 1986-imut naleqqiullugu 2010-mi 50 procentimik 2050-imilu 80 procentimik appartinneqarsimassasoq. Anguniagaq kommunip pilersaarusiornikkut pilersuinikkullu pilersarusiornerani aqutsisunngorsimavoq.

Inassuteqaatit

• Pinngortitami, avatangiisini imminullu nammassinnaasumik ineriartorneq anguniakkani aallaavigikkit taakkua kommunip pilersaarutaanut ilaasimappata imaluuniit kommuni Agenda21-planeqarpat.
• Kommunit sanilerisat nunallu alakkartikkit – taakkua anguniakkanik sunik suliaqarpat.
• Anguniagassat erseqqissut aalajangersukkit anguniarnerannilu anguniartagassat aalajangersorlugit
• Anguniakkat politikikkut akueritikkit
• Anguniakkat avammut tusarliutikkit. Taamaaliorneq pisussaanermik misigisimalersitsisarpoq.
• Atuisut avatangiisinut tunngatillugu paasinninnerat immikkut anguniaganngortiguk nukimmillu sipaarnissamut ilinniartillugit.

Anguniakkanik, paasissutissanik periarfissanillu tusarliussisarneq

Paasissutissat, anguniakkat suleriarnissamullu periarfissat naatsorsuutit qorsuit aqqutigalugit tusarliunneqartariaqarput taakkuninnga tigusisut anguniakkat tunaartaralugit sulisinnaassappat. Naatsorsuutit qorsuit assigiinngitsumik annikitsuarartalersorlugit, assiginngitsunik angorusutalerssorlugit sullinniakkanullu assigiinngitsunut sammisillugit suliarineqarsinnaapput. Pingaaruteqarpoq naatsorsuutit paasissutissiissutinik pisariaqartinneqartuinnarnik imaqartillugit naleqqussarsimanissaat.

Eqqaamajuk aallaavigineqartariaqarmat paasissutissanik pisussat annertoorsuarmik avatangiisinut tunngatillugu ilisimasaqanngimmata aammalu naatsorsuutit qorsuit paasissutissanik tunioraanissaq kisiat siunertarinngimmassuk aammali suleriarnissamut periarfissanik tikkuartuussillutillu inuit avatangiisinik paasinninnerulernissaannut peqataasussaammata.

INI aamma Sisimiut kommuniat inissianut arlalinnut Qeeqi-miittunut atuisut nammineerlutik kiassarnermut atuinertik tunngagigalugu akiliiffiusartunut tunngatillugu naatsorsuutinik qorsunnik nassissuisimapput. Atuinikkut assigiinngissutit ineriartornerullu oqaluttuarinerata saniatigut naatsorsuutit qorsuit assigiinngitsunik inaallagissamik, imermik kiassarnukkullu sipaarnissamut tunngaviusunik siunnersuuteqarput.

Inassuteqaatit

• Naatsorsuutit qorsuit sullinniakkanut toqqartumik sammisikkit nassiunneqarnerallu ataatsimiinnernik, pulaarnernik assigisaannilluunnit allanik malitseqartittaruk, taamaalillutit pilersaarut oqaluttuarisinaagakkut atuisullu apeqquteqarsinnaassammata ilissilu immersorneqarsinnaassagassi.
• Naatsorsuutinik qorsunnik paasissutissanut, ingerlatami anguniakkanut sullitallu suleriarnermi periarfissaannut nassuiaatinik ilaqanngitsunik saqqummersitseqinak.
• Atuisut ataasiakkaat naatsorsuutini qorsunni imminnut takusinnaanissaat isumagiuk. Assersuutigalugu naatsorsuutit qorsuit kiassarnermut akiligassanut ilanngullugu nassiunneqarsinnaavoq, allassimassaalu atuineq annertunersoq annikinnersorluunniit. 
• Sullitanut assiginngitsunut naatsorsuutit qorsuit assiginngitsut suliarikkit.
• Naatsorsuutinik qorsunnik ukiumoortunik malitseqartitsigit sullinneqartut allanngoriartorneq malinnaafigisinnaaniassammassuk.
• Annikinnerusunik aallartigit taava iluatitsinissaq qularnannginnerussaaq iluatitsinerlu maleriaqqinneqarsinnaassalluni.
• Ingerlatsisut akisussaasut aammalu nalunaarsuisut paasissutissanillu nassuiaasut naatsorsuutinik qorsunnik suliaqarnermi saqqummiussinermilu ilaanissaat isumagiuk.

Malinnaasitsineq iliuuseqarnerlu

Naatsorsuutit qorsuit paasissutissat taakkua aqqutigalugit aqqutigalugit pissarsiarineqartut tunngavigalugit iliuuseqaraanni aatsaat nukimmik atukkamik millisitsisinnaapput. Tassunga tunngatillugu iliuuseq tassaassaaq atuisut nukimmut tunngatillugu periaatsiminnik allanngortitsinerat aammalu nukimmik atortunik illunillu nukimmik atuinermik sipaarniuteqarluni pitsanngorsaanikkut.

Kalaallit Nunaanni atuisut periaatsiminnik allanngortitsineratigut nukerujussuarmik sipaarinissat periarfissaqarpoq. Taamaaliornissalli atuisut periaatsiminnik allanngortitsinissamut piumassuseqarnissaat aammalu qanoq iliorunik allanngortitsinissamik paasinninnissaat piumasaraa. Kalaallit Nunaanni naatsorsuutinik qorsunnik avatangiisinillu aqutsinermi anguniarlugu sulissutissaq pingaarutilik tassa atuisut avatangiisinik paasinninneraannik nukittorsaanissaq nukimmillu sipaarinermut ilinniartinneqarnissaat.

Kalaallit Nunaanni nukissiuutinut tunngatillugu aaqqissuussinerit atorluaanngitsorujussuupput illullu ilusilerneri aserfallatsaalineqarnerilu pisariaqartoq sinnerlugu nukimmik atuisitsipput. Taamaattumik nukimmik atuinermik pitsanngorsaanermut illunillu nalinginnaasumik pitsanngorsaanermut periaatsinik ileqqunillu suliaqartoqarnissaa pingaartuuvoq. Asserssutigalugu listinik ussissaataasunik il.il. ukiumoortumik misissueriaaseq ineriartortinneqarsinnaavoq aningaasat kiassarnermi sipaarneqalersut aserfallatsaaliinerup nukinngunneqarnerulernissaannut atorlugit.

Naatsorsuutinik qorsunni nalunaarsukkat tunngavigalugit aallaqqaammut iliuuseq illunut sipaarniarfigissallugit periarfissaqarnerpaanut sammisinneqarsinnaavoq.

Sisimiuni fritidshjemmemi pisortaq assassornikkut sulisartunik illoqarfimmiunik ingerlatsinermut tunngatillugu isumaqateqarsimavoq. Isumaqatigiissutikkut illu kiassarnermullu atortut ingerlaavartumik aserfallatsaalineqassapput. Tamatumuuna angusat illup pitsaassusiatigut nukimmillu atuinikkut ingerlatsivinnit allanit appasinnerunermikkut erseqqilluarput.

Inassuteqaatit

• Allanngoriartorneq ukiumiit ukiumut malittariuk naatsorsuutillu qorsuit atuisunut assigiinngitsunut illutanullu iliuuserineqartussat tulleriiaarnerannut atorlugit.
• Anguniakkat, killiffiit suleriarnikkullu periarfissat pillugit ilisimatitsiuarit taamaalillutit pingaartitsineq avatangiisinillu paasisimasaqarneq ineriartortissagakku. 
• Iluatsitat qaqqaqqalaarutigikkit
• Nukimmik sipaarutaasinnaasunik aserfallatsaaliinikkut iliuusissanut pilersaarutit pingaartikkit
• Ingerlatsivinni pisortat, inissianik nakkutilliisut viceværtillu anguniakkanik pilersaarummilu qanoq inissisimanerminnik paasinnissimanissat qanorlu iliuuseqarnissamut periarfissanik ilisimanninnissaat isumagiuk.
• Isumagiuk najukkami siunnersuisartut assassorlutillu sulisartut nukimmik sipaarinissamik anguniakkanik ikisimanninnissaat pimoorussillutillu suliaqarnissaat.

Naatsorsuutinut qorsunnut tunngatillugu sammisat allat

Naatsorsuutit qorsuit suliarinissaannut innersuussutit qulaaniittut taamaallaat nukimmik atuinermut, Kalaallit Nunaata avatangiisitigut ajornartorsiutaasa pingaarnerpaat ilaannut,  sammisinneqarput. Naatsorsuutilli qorsuit allarpassuarnut atorneqarsinnaapput. Sammisat allat qorsunnik naatsorsuusiorfigissallugit naleqqussinnaasut makkuusinnaapput:

• Eqqakkat (annertussusiat, immikkoortiterinerit, katersuineq, illoqarfimmi perlukut perlukunillu eqqaaneq) 
• Imeq imerlu atoreerlugu igitaq (pilersuinermi kuuffilersuinermilu atortut, imermik atuineq, imermik igitassamik passussineq kuutitsinerlu)
• Angallanneq (angallannerup annertussusia, biilit amerlassusiat, ikummatissamik atuineq, inunnik ataatsimut angallassinerup annertussusia atorneqarneralu)

Danmarkimi amtet arlallit aamma Agenda21-minnut ilagitillugu peqqinnissamut, ilinniartitaanermut, pinngortitamik atuinermut il.il. tunngatillugu imminut nammassinnaassutsimik malussarniutaasinnaasunik pilersitsiniarlutik misiliisimapput.