|
Naalisaaneq
Hanne Haaland, Ketil Skogen, Arild Landa, Dave Loeks, Oddgeir Andersen, Peter Aastrup,
Carsten Egevang & Roel May. 2005. Aqutsinermut akisussaaffinnik agguaaneq – pisuussutit
uumassusillit Kalaallit Nunaanni – Nina Rapport 6. 137 pp.
Kalaallit Nunaanni pisuussutinik uumassusilinnik atuinermi annertunerusumik akisussaaffinnik
agguaassinissanik apeqqut oqallissutaalluartarpoq, Namminersornerusullu Oqartussat kissaatigisimavaat
aqutsinermi akisussaaffimmik sumiiffinni aaliangersimasunut agguaassinissap
periarfissai nassuiarneqassasut. Taanna uani nalunaarusiami aallaaviuvoq. Misissueqqissaartoqareerneratigut
inaarneqarput pissutsinik sinaakkusiunneqarsinnaasunik piumasaqaatit,
aqutsinermi akisussaaffinnik agguaassinermi, pissutsinik inernerusussamut sunneeqataasinnaasunik
siammarsaanermi pissutsit innimigisariallit qulaarneqarput. Taakkua tunuliaqutigalugit
aqutsinermi ilusissat piffimmut tunngasut ineriartortinnissaat iluatsissappat. Taakkua qularnaassavaat
pisuussutinik atuinermi uumassusilinnik piujuartitsineq, kiisalu sumiiffimmi soqutigisaqaqatigiit
sunneeqataavinnerisigut aqutsinermi akuerisat annertunerulernissaat qularnaassallugu.
Nalunaarusiaq uumassusilerituut inuiaqatigiilerisullu akunnerminni suleqatigiinnerrisigut inerneruvoq.
Tassa imaappoq, taassuma uumassusulerituut inuiaqatigilerisullu aqutsinermut
isiginnittaasiat nittarpaa. Siulequtsiussami ilisaritineqarput inooqatigiinnikkut piuartitsinissaq,
kiisalu uumassuseqassuseq, piffissami ungasinnerusumi uumassusillit amerlassusaasa
ataavartinnissaat pilligu, aamma pisuussutit agguaanneqartarnerannut tunngasoq. Taanna
isumaqarpoq pisuussutit pillugit akerleriittarneq aamma agguaassisarnermi akerleriittarnerusinnaammat.
Uumassuseqartunik aqutsineq tassaaginnanngilaq piniarnikkut illersuiniarnikkulluunniit
amerlassuseqarnermut saatitsiniarneq, kisianni aamma tassaavoq inuit pineqartut assigiinngitsut
akornanni, oqaloqatigiinneq suleqatigiinnerlu, inatsisinik malittarisassanillu ilusilersuineq,
kiisalu aqutsinerup siunertassaa anguniarlugu naleqquttunik aqutsinermut ilulissanik
aallartitsineq. Aqutseriaatsit qanoq ittuugaluarunilluunniit uumasoqatigiiaat uumaniarnermikkut
piginnaassusaat isiginiartariaqarpaat, taamaaliornermikkummi uumasoqatigiiaat piniarneqarnissaannut
piumasaqaatinik pilersitsisoqarsinnaammat, kiisalu aqutsinissamut piumasaqaatinik
pilersitsisoqarsinnaammat, ilaatigullu oqartussaaffiit allat ataatsimut aaqqiissutigineqarsinnaallutik.
Siunertalimmik aqutseriaatsimik ilisserusiornermi aamma uumasup siammarsimassusia
nunanillu allanit piumasaqaataasut nalilersortariaqarput. Uumasut pillugit ilisimasat pinngitsoorneqarsinnaanngillat,
uumasut ilisimasaqarfigerpianngisat ilisimasat annertusinissaasa
tungaannut qitiusumik aqunneqarnissaat inassutigerusunnarpoq.
Uumasut ikittut qaqutigoortullu qitiusumik aqunneqartariaqarput. Uumasut arlallit nunanut allanut
isumaqatigiissuteqarfigineqarput taamattumillu sumiiffimmi aqunneqarsinnaanatik. Uumasut
sumiiffimmi aaliangersimasuinnarmi siammarsimasut nalinginnaapput (nunani arlalinni)
sumiiffimmilu aqussallugit naleqquttuullutik. Piujuartitsinissaq eqqarsaatigalugu sumiiffimmi
aqutsinerup pitsaaqutit ersarinnersaasa ilagaat sumiiffimmi allannguutit najugallit pipallannerusumik
malugisinnaasarmatigit taamatullu piniarnerup killilersornerata naleqqussarsinnaanera
pisariinnerusumik uumasup naleqqussarneranut malinnaatinneqaqarsinnaammat.
Eqaluk (kujataani) tuttulu (Nuussuarmi uumasoqatigiit) tamatuminnga tunngavilersuutilerlugit
misiliummik sumiiffimmi aqunneqartussatut naleqquttutut nalilerneqarput.
Ingerlatap matuma siunertarisimavaa uumasut aningaasarniornikkut, inuiaqatigiit aaqqissuussaaneratigut,
piorsarsimassutsikkullu sumiiffimmi aqunneqarnissamut naleqqussusiat.
Inuiaqatigiit aningaasarsiornerannut aalisarneq nunatsinni pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut
inissisimavoq. Aamma miluumasut timmissallu aningaasarsiornermut pingaaruteqarput,
kisianni uumasut ileqqutoqqatigut pinialunniutitullu pingaarutillit aningaasarsiornermut pingaarutaat
nalileruminaappoq. Qularutissaanngilarli inuiaqatigiit piniarnermut aalisarnermullu ilaatinneqarnerat
inuiaqatigiit aaqqissuussaanerannut piorsarsimassutsikkullu assorsuaq pingaaruteqartoq,
qanorli tamatuma uumasut sumiiffimmi aqunneqarnissaannut sunniunnersoq ersarippallaanngilaq. Nunani allanisulli aamma takorloorneqarsinnaavoq piniarnissamut aalisarnissamullu
siunertarineqartartut allanngoriartortut misigisassarsiornerlu nerisassarsiornertulli
pingaartigilersinnaasoq. Taamaannikkut aqutsineq nutaanik piumasaqaateqarfigineqalissaaq,
tasusngali tunngasutigut ullumikkut ilisimasat annikeqaat.
Nunarsuarmi ileqquuleraluttuinnarpoq sumiiffimmi najugallit pisuussutinik aqutsinermut peqataatinneqartalernerat,
tamannalu co-management-itut imaluunniit aqutseqatigiinnertut taaneqartarpoq.
Taamatut aqutsinissamut akisussaaffinnik agguaassineq ilisserutit assigiinngitsut
atorlugit pisarpoq. Pingaarnerpaasarpoq soqutigisallit arlallit aqutsinissap ilusilersorneranut
atuutsilerneranullu sunneeqataatinneqartarnerat, taamalilluni aqutsineq eqaannerulersinneqarsinnaalluni
aporaanerillu annikillisinnaallutik. Misilittakkalli aamma takutippaat aqutseqatigiinneq
ajornartorsiutitaqarsinnaasoq. Tamakku akuutitsinnginnermut attuumassuteqarajupput,
inuinnaallu soqutigisaannik nunallu avatangiisinut anguniagaannik inatsisaannillu
suusupaginnikkiartorneq. Ilisimasat assigiinngisitaartut akuutinneqarnerat, soqutigisallit pissaaneqarnikkut
assigiinngitsunik inissisimasarnerat aqutsinikkullu suliassat suut sumiiffimmi
tiguneqarnissaat pillugit isumaqatigiinnginnerat aamma ajornartorsiutinik nassataqarsinnaapput.
Taamaammat aqutseqatigiinnerup arlaanaataluunniit aporaannerit nunguissinnaanngilai.
Aqutseqatigiinnerup unammilligai ajornartorsiutaalu Canadamit Norgemillu misilittagatigut takutinneqarput,
tamakkunanngalu nunatsinni pissutsinut sanilliussisoqarluni. Ullutsinni
nunatsinni pisuussutinik aqutsineq allanut naleqqiullugu qitiusumik ingerlavoq atuisullu
peqataatinneqarnerat nuna tamakkerlugu peqatigiiffinnit, suliffeqarfiit politikkikkut ingerlasut
tusarniaanikkut ataatsimiinnikkullu ingerlanneqartarluni. Ataatsimoorfiit tamakku soqutigisallit
ikittuinnaat ilannguppaat.
Sumiiffimmi aqutseriaatsit pimminni ineriartortinneqartariaqarput. Ineriartortitsinerup tamanik
ilanngussinera qularnaarniarlugu piffissamik nukinnillu immikkoortitsisoqartariaqarpoq. Aqutsinermut
ataatsimoorfiit nutaat pilersinnissaanni aamma pinngitsoorneqarsinnaanavianngilaq
nukissanik naammattunik tigussaasunngortitsinissaq. Atuisut namminneq aningaasatigut tapeeqataassanersut
apeqqutigineqarpoq. Canadamisut ”Trust Fund”-inik pilersitsineq atorlugu inerisaaneq
piniakkanik aalisakkanillu nunatsinni pinngortitamik aqutsinermi ilisimatusarnermut
ilinniartitsinermullu aningaasaliisoqarsinnaavoq.
Sumiiffimmi aqutsinermik inerisaanermut aaliangiisuuvoq ataatsimoorfiit nutaat ilumut piginnaatitaaffilerneqarnissaat,
soorlu pisassiinissamut, piniarnermi/aalisarnermi inatsisini, eqqissisimatitsinermi,
il.il. Inassutigineqarpoq ataatsimoorfiit taamaattut politikkikkut kommuninit toqqagaasarnissaat,
soqutigisalli isiginnittariaatsillu assigiingitsut ilanngunnerat ilaasortat aaliangersimasumik
toqqagaanerisigut pisassasoq. Ataatsimoorfiit aaliangiisartut sumiiffimmilu
pisuussutinik atuisut akornanniittussamik atorfinitsitsineq oqaloqatigiinnermut paasissutisseeqatigiinnermullu
iluaqutaasinnaavoq. Tamanna Canadamiit Norgemiillu assersuutit aamma
takutippaat.
Tikkuarneqarpoq aqutsinermi suliassat ataatsimoorunnerat aporaannernut pinaveersaataasoq,
soqutigisaqaqatigiillu akornanni tatigeqatigiinnermut iluaqutaalluni. Uumasunik nakkutiginninneq
nalunaarsuinerlu sumiiffimmi najugalinnit peqataaffigineqarnissaannut naleqqulluartuupput.
Aqutsinerup ilisimatusarnerullu ingerlataat pillugit paasissutissiineq soqutigisallit oqaloqatigiinnissaannut
ikiuutitut qitiutinneqatariaqarput. Aammattaaq kissaatiginarpoq soqutigisallit
qangatut pinngortitamik atuisuiunngitsut akuutinnissaat.
|
