Kommunini qimuttunik qimmeqarfiusuni ileqqoreqqusat nalinginnaasut:

Qimmit qimuttut kiisalu qimmeqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 30. oktober 1998-imeersumi § 13, imm. 1 malillugu aalajangersarneqarput:

§ 1. Qimmiuteqarneq qitsuuteqarnerlu taamaallaat pisinnaavoq (kommunip aqqa) kommuniani kommunalbestyrelsimit allaganngorlugu akuersissummik pissarsereernikkut¹.
Imm. 2. Qimmiuteqarnissamut qitsuuteqarnissamullu akuerineqarnissamut qinnuteqaat (atermut najugarisamullu) nassiunneqassaaq². Qinnuteqaammi uppernarsarneqassaaq nersutit pillugit aalajangersakkat atuuttut eqqortinneqarsimasut³.
Imm. 3. Qimmiuteqarnissamut qitsuuteqarnissamullu akuersissut inummut namminermut tunngavoq, taamaattumillu allanut tunniunneqarsinnaanani. / Qimmiuteqarnissamut qitsuuteqarnissamullu akuersissut inummut namminermut tunnganngilaq, taamaattumillu allanut tunniunneqarsinnaalluni.

§ 2. Inuit annertuumik imaluunniit arlaleriarlutik ileqqoreqqusamik matuminnga unioqqutitsisut qimmiuteqarnissamut imaluunniit qitsuuteqarnissamut kommunalbestyrelsip itigartissinnaavai.

§ 3. Kommunimi kalaallit qimuttuinik akuneqanngitsunik taamaallaat qimmiuteqartoqarsinnaavoq, tak. Qimmit qimuttut kiisalu qimmiuteqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat⁴.
Imm. 2. Imm. 1-mi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu qimuttoqarfinni qimminik sulisinneqartartut qimmillu innaluutillit ikiortaat qinnuteqartoqareerneratigut Naalakkersuisut akuerisinnaavaat, tak. Qimmit qimuttut kiisalu qimmiuteqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat⁵.

§ 4. (sumiiffinni erseqqinnerusumik taaneqartuni) qimmiuteqarneq aamma /imaluunniit qitsuuteqarneq inerteqqutaavoq⁶.

§ 5. Sumiiffiit makku piffissami uanngaanniit xxx piffissamut uunga xxx qimminut inissiinissamut atorneqaqqusaanngillat⁷.
(sumiiffiit pineqartut saqqummiukkit)

§ 6. Qeqertat makku piffissap iluani ullormi uanngaanniit xxx ullormut uunga xxx inissiinissamut atorneqarsinnaapput:
(Qeqertat pineqartut allattukkit)

§ 7. Qitsuit kapitinnikkut imaluunniit issuersinneqarnikkut kinguaassiorsinnaajunnaarsinneqassapput⁸. / Qitsuit kinguaassiortissinnaanerat akuerisaavoq.

§ 8. Maleruagassat sukkulluunniit atuuttut malillugit qimmit qitsuillu akiuussutissamik kapineqarsimassapput.
Imm. 2. Qimmit qitsuillu perlerornermut akiuussutissamik kapineqarsimasutut qungasermioqartinneqassapput⁹.

§ 9. Qimmeqarfinnik pilersitsineq taamaallaat pisinnaavoq (kommunip aqqa) kommuniata nunaminertamik tunisineratigut¹⁰.

§ 10. Pituffissanik qillerineq taamaallaat pisinnaavoq (kommunip aqqa) kommuniata innersuussineratigut.

§ 11. Nunaminertat tunniunneqarsimasut eqqiluitsuutinneqassapput torersuullutillu.
Imm. 2. Qimmeqarfimmi erseqqarissumik allagartaqassaaq piginnittuusup aqqa erseqqissumik nalunaarneqarsimassalluni.

§ 12. Quit ungalusamilu inissiisarfiit aaqqissugaassapput, ….¹¹

§ 13. Qimmeqarfiit imatut aaqqissugaassapput, qimmit kalunnernik meterinik pingasunik takissusi-
linnik pituttorneqarsimassallutik, taamaalilluni qimmit ataasiakkaat imaluunniit aappariit kalunneri siassimatillutik meteri ataaseq akunnerisassallugu.
Imm. 2. Qimminut kalunneq minnerpaamik ataatsimik qissaruteqassaaq.

§ 14. Qimmit ima pitussimassapput minnerpaamik aqqusinernut, aqqusininnguanut, illunut il.il.
meterinik xxx ungasitsigissallutik.
Imm. 2. Qimmit pitussimassapput illunut eqqaannullu ingerlavissaq ammassalluni.
Imm. 3. Qimmit pitussimassapput atuarfinnut, suliffeqarfinnut, inuussutissanik nioqqusiorfinnut assigisaannullu pilersaarutit naapertorlugit periarfissalerlugit ungasissuseqartillugit.
Imm. 4. Qimmit inuup allap illuanit minnerpaamik 7.5 meterisut ungasissusilimmi pitoqqassapput, pineqartoq allakkatigut allatut akuersisimanngippat.

§ 15. Ilumittunut milutsitsisunullu qimmit inaat imatut aaqqissugaassapput anorimut, sialummut
apummullu oqquartitsissallutik. Qimmit inaat minnerpaamik xx cm-isut portussuseqassaaq minnerpaamillu narlorissuseqassalluni x m²-isut.^{12
Imm. 2. Arnavissat ilumittut milutsitsisullu ima pitussimassapput qimmit inaannut akornuteqaratik isersinnaanissaat qularnaarneqarsimassalluni.}

§16. (kommunip aqqa) kommuniani kommunalbestyrelsi sulisumik toqqaassaaq akisussaalluni makkuninnga suliaqartussamik¹⁴:
1) Qimmit qitsuillu perlerornermut akiuussutissanik kapitissimasut nalunaarsussallugit.
2) Qimmuttut piginnittui qimuttullu inaat nalunaarsussallugit.
3) Qitsuit piginnittui najugaqarfiilu nalunaarsussallugit
4) Qimmit angalaannartut minnerpaamik qaammatinik arfinilinnik utoqqaatigisut, qitsuit anga-laannartut, qimmit qitsuillu inuttaqanngitsut unioqqutitsillunilu eqqussat toqorassallugit.

§ 17. Angalaannartut, inuttaqanngitsut aammalu qimmit qitsuillu unioqqutitsilluni eqqussat pigineqartut toqorarneqassapput.
Imm. 2. Toqutsineq, imm. 1 malillugu suliarineqartoq, inuttaasumut taarsiissuteqarfiussanngilaq.
Imm. 3. Kommuni sumi qaqugukkullu toqoraanissamik saqqummiinikkut nalunaaruteqassaaq¹⁵.

§ 18. Qimmiuteqarnermut qitsuuteqarnermullu akornutinut atatillugu maalaarut kommunalbestyrelsimut tunniunneqassaaq. Nakkutigineqarneranut tunngatillugu maalaarut politiinut tunniunneqassaaq.

§ 19. Ileqqoreqqusamik unioqqutitsinerit Qimmit qimuttut kiisalu qimmiuteqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 28 imm. 2 malillugu akiliisitaanermik pineqaatissinneqaataasinnaavoq.

§ 20. Ileqqoreqqusaq atuutilissaaq ulloq xx xx 200x¹⁶.

Taamaalilluni (kommunip aqqa) kommunalbestyrelsianit akuersissutigineqarpoq ulloq xx xx 200x.

(Ateq) (Ateq)
Borgmester Kommunaldirektør

Qimmiuteqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit (kommunip aqqa) kommuniani ileqqoreqqusaq matumuuna atortussanngortinneqarpoq¹⁷.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq xx xx 200x

1 Qimmiuteqarnermut qitsuuteqarnermullu akuersissummik piumasaqaateqassanersoq kommunip
nammineq aalajangissavaa.
2 Akuersissut taamaattoq kommunip teknikkikkut aqutsisoqarfiata tunniukkajuttarpaa.
3 Malittarisassat atuuttut malillugit qimmit qitsuillu ukiut pingasut iluanni perlerornermut akiuus-
sutissamik kapitissimassapput, takuuk nalunaarusiaq nr. 22 17. september 1997-imeersoq
perlerornermut nungusaaniarnermut tunngasoq.
4 Aalajangersagaq pisariaqanngilaq ilanngutissallugu, imarisaa inatsisartut inatsisaanni taaneqartu-
mi naleqqussarneqareermat.
5 Aalajangersagaq pisariaqanngilaq ilanngutissallugu, imarisaa inatsisartut inatsisaanni taaneqartu-
mi naleqqussarneqareermat.
6 Paragraffi qaangiinnarneqarsinnaavoq
7 Aalajangersagaq piffinni uliguttartuni atuutinneqarsinnaavoq.
8 Kommunip aamma qinersinnaavaa piumasaqaatitut qitsuk arnaviaq angutiviarluunniit kinguaas-
siorsinnaajunnaarsillugu. Aammattaaq kinguaassiorsinnaajunnaartitsineq aalajangiiffiussaaq
iisartakkat imaluunniit pilattaaneq atorlugu ingerlanneqassanersoq.
9 Kommunalbestyrelsi piumasaqaateqarsinnaavoq qungasermiup atermik peqarnissaanik, aamma
qimmip nalunaaqutaatut kommunip tunniussaani.
10 Qimmit inaannut aaqqissuussinernut piumasaqaatit nalinginnaasut maani nalunaarsorneqassap-
put, soorlu stk. 2, 3-mi il. il.
11 Kommunalbestyrelsip illuaqqat ungalusallu sananissaannut piumasaqaatinik aalajangersagalius-
saaq. Innersuussutigineqassaartaaq Inatsisartut inatsisaat nr. 25 18. december 2003-imeersoq
uumasut illersorneqarnissaannut tunngasoq.
12 Uumasut nakorsaqarfiata innersuussutigaa qimminut illuaqqat minnerpaamik portussuseqassasut
60 cm-imik aammalu eqqaa narlortoq minnerpaamik 0,6m²-iussalluni. Taakku saniatigut arna-
vissat ilumittut milutsitsisullu ungaluusassaannut aalajangersagaliortoqarsinnaavoq.
13 Inuup suliaa apeqqutaatillugu taaguuserneqassaaq.
14 Pineqartup pisinnaatitaaffia pisussaaffiilu erseqqissarneqassapput (pingaaruteqarpoq aalajangiis-
salluni kina toqutsinissamut akisussaassanersoq). Suliassat taaneqartut assersuutaannaapput.
15 Kommunalbestyrelsi akuersissaaq uumasoq pineqartoq piaartumik toqunneqassanersoq imaluun-
niit saqqummiunneqassasoq. Aalajangersagaq aatsaat atorneqarsinnaavoq aalajangertoqarpat
uumasoq saqqummiunneqassasoq.
16 Uani ulluliisoqassaaq, aalajangersaasiortoqareernerup kingorna qaammammik kingusinaarlugu,
nalunaarutigineqarnissaa isumannaarniarlugu.
17 Atortussanngortitsinissaq piumasaqaataavoq qimmit qimuttut kiisalu qimmiuteqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 13 imm. 3-p malitsigisaanik.

Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 30. oktober 1998-imeersup § 13, imm. 1 naapertorlugu qimmit qimuttut aamma qimmiiteqarnermut qitsuuteqarnermullu aaliangersarneqarpoq:

§ 1. Qimmiiteqarneq qitsuuteqarnerlu taamaallaat pisinnaavoq (kommunip aqqa) kommunerisaani kommunalbestyrelsimut akuersissummik allakkatigut qinnuteqarnikkut1 .
Stk. 2. Qimmiiteqarnermut qitsuuteqarnermullu akuersissummik piniaraanni qinnuteqaat (atermut najugarisamullu) nassiunneqassaaq2 . Qinnuteqaammi uppernarsarneqassaaq nersutit pillugit aala-jangersakkat atuuttut naapertuuttumik eqqortinneqarsimasut3.
Stk. 3. Qimmiiteqarnermut qitsuuteqarnermullu akuersissut inummut namminermut tunngavoq,
taamaattumillu allanut tunniunneqarsinnaanani. / Qimmiiteqarnermut qitsuuteqarnermullu akuersissut inummut namminerisamut tunnganngilaq, taamaattumillu allanut tunniunneqarsin-naalluni.

§ 2. Kommunalbestyrelsi qimmiuteqarniartut imaluunniit qitsuuteqarniartut itigartissinnaavai, peqqarniitsumik imaluunniit arlaleriarlutik malittarisassanik unioqqutitsisimappata.

§ 3. (sumiiffinni erseqqinnerusumik taaneqartuni) qimmiuteqarneq aamma /imaluunniit qitsuuteqarneq inerteqqutaavoq4.

§ 4. Angallammi (kommunip aqqa) kommuneani angerlarsimaffeqartumi qimmiuteqarneq qitsuuteqarnerlu inerteqqutaavoq5.
Stk. 2. Qimmit qitsuilluunniit illoqarfiup allap angallataaniittut (kommunip aqqa) kommunea-niinnerminni angallammiiginnassapput.

§ 5. Savaateqarfinni (sumiiffiit aalajangersimasut allattukkit) taamaallaat savat qimmii kisimik akuerisaapput6.

§ 6. Qimmit aamma/imaluunniit qitsuit kapitinnikkut imaluunniit issuersinnikkut kinguaassiorsin-naajunnaarsinneqassapput7. /Qimminik aamma/ imaluunniit qitsunnik kinguaassiortitsisinnaaneq akuerisaavoq.

§ 7. Qimmit qitsuillu maleruagassat atuuttut malillugit akiuussutissamik kapineqarsimassapput.
Stk. 2. Qimmit qitsuillu perlerornermut akiuussutissamik kapineqarsimasutut qungasermioqartinne-qassapput8.

§ 8. Inerteqqutaavoq qimmeq ataavaartumik pitussimassallugu. Qimmeq pitussimappat kalunnera minnerpaamik 5 meterisut takissuseqassaaq9.

§ 9. Kommunalbestyrelsi (kommunip aqqa) kommuneani suleqammik toqqaassaaq makkuninnga
akisussaalluni suliaqartussaq11:
1) Qimmit aamma/imaluunniit qitsuit nalunaarsussallugit
2) Qimmit aamma/imaluunniit qitsuit piginnittui nalunaarsussallugit.
3) Qimmit angalaannartut minnerpaamik qaammatinik arfinilinnik utoqqaatigisut, qitsuit anga-
laannartut, qimmit qitsuillu inuttaqanngitsut unioqqutitsillunilu eqqussat toqorassallugit.

§ 10. Angalaannartut, inuttaqanngitsut aammalu qimmit qitsuillu unioqqutitsilluni eqqussat pigineqartut toqorarneqassapput.
Stk. 2. Toqutsineq, stk. 1 malillugu suliarineqartoq, inuttaasumut taarsiissuteqarfiussanngilaq.
Stk. 3. Kommuni sumi qaqugukkullu toqoraanissamik saqqummiinikkut nalunaaruteqassaaq12.

§ 11. Qimmiuteqarnermut qitsuuteqarnermullu akornutinut atatillugu kommunalbestyrelsemut maalaarut tunniunneqassaaq. Nakkutigineqarneranut tunngatillugu maalaarut politiinut tunniunneqassaaq.

§ 12. Inatsisartut inatsisaanni § 28, imm. 2 malillugu qimuttut aammalu qimmiiteqarneq qitsuuteqarnerlu pillugit ileqqoreqqusamut unioqqutitsigaanni akiliisitaanermik pineqaatissiisoqarsinnaavoq.

§ 13. Ileqqoreqqusaq atuutilissaaq ulloq xx xx 200x16.

Taamaasilluni (kommunip aqqa) kommunalbestyrelseanit atuutinneqalerpoq ulloq xx xx 200x.

(Ateq) (Ateq)
Borgmester Kommunaldirektør

Matumuuna qimmiuteqarnermut qitsuuteqarnermullu (kommunip aqqa) kommuneani ileqqoreqqusaq aalajangersarneqarpoq17.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq xx xx 200x