|
Tulugaq, Naalakkersuisut apriilimi 2002-mi pisuussutinik uumasussilinnik piujuartitsisumik iluaquteqarnissaq pillugu paasisitsiniaasoqarnissaanik aalajangiineranit aallarnerfeqarpoq. Aalajangiinermut tunngaviusut ilagaat, piniagassat arlallit ikiliartulersimanerat, ilaatigullu nunat allamiut tusagassiutaanni pisuussutinik uumassusilinnik iluaquteqarniarnermi aqutsinerlunneraasarneq. Paasisitsiniaanermi anguniakkat pingaarnerit pingasuupput:
Maannakkut paasisitsiniaaneq august 2002-miit ukiunut marlunnut pilersaarusiugaallunilu aningaasaliiffigineqarnikuuvoq. Paasisitsiniaanermi suliat Paasisitsiniaaneq immikkoortoqarpoq marlunnik: Oqaloqatigiinnerunissamut tunngasoq qaammarsaanermullu tunngasoq taakkulu makkuninnga suliassartaqarput: Qaammarsaanermut tunngasortaa:
Oqaloqatigiinnermut tunngasortaa:
Tulukkap oqariartuutaa Tulukkap oqariartuutaa imaappoq: ”Uumasut pinngortitarlu paarissavagut, kinguaassagut piniagassaqartuaqqullugit pinngortitamillu nuannaarutiginnissinnaajuaqqullugit”. Uumasut assigiinngiiaartitaarneri pillugit isumaqatigiissummit pisortatigoortumik piujuartitsisumik iluaquteqarnissamut nassuiaammeersumit isumassarsiaavoq. Kommuninut tikeraarnerit Innuttaasut sapinngisamik annerpaamik ilisimasanik tunioraaffiginissaat anguniarlugu toqqarsimavarput angalaqatigiit arfinilliulluta kommunit tikeraartarniarlugit. Paasisitsiniaanermi sulisut marluusut saniatigut Pinngortitaleriffimmiit paasissutissiisartoq biologilu kiisalu sulisut marluk Avatangiisimut Pinngortitamullu Pisortaqarfimmeersoq aamma Aalisarnermut, Piniarnermullu Pisortaqarfimmeersoq. Maannamut ukioq manna martsimi Upernavik Uummannarlu tikeraarsimavagut. Novemberimi Maniitsoq Sisimiullu tikeraassavagut. Taakku saniatigut 2004-mi januarimi kommunit marluk martsimilu aamma marluk tikeraarniarpagut kiisalu Nuup kommuniani isumasioqatigiisitsiniarluta. Ajoraluartumik paasisitsiniaanermi piffissarititaasup ukiut marluusut iluanni kommunit 18-iusut tamarmik angumerineqarsinnaanngillat, taamaattumik pisortaqarfiit qulaani taaneqartut marluk KANUKOKA-lu isumasiorneqassapput 2004-mi kommunit sisamat sorliit paasisitsiniaavigalugit tikeraagassatut aalajangiivineqassanersut.
Inuit peqataanerat pisariaqarpoq Politikerit nalunngilaat, nunatta taama angitigisup piniarnermi nakkutilliisut arfineq pingasuinnaatillugit aallaaniarnermik piniarnermillu nakkutilliineq inatsisitigut nakkutilliinikkullu naammanngitsut. Piujuartitsisumik iluaquteqarneq aatsaat qulakkeerneqarsinnaavoq, innuttaasut pisassiissutinut eqqissisimatitsinermullu aalajangersakkat tunngavii paasigunikkit akueralugillu namminnerlu malittarisat malinneqarnissaat kissaatigigunikkit.
Kisianni innuttaasunut pisuussutit uumasusillit pillugit paasissutissanik ilisimasassanillu tunioraaneq piniarnermilu malittarisassat pillugit qaammarsaanerit naammanngillat. Tamanna nunani allani, pisortat suliniaqatigiiffiillu pinngortitap illersorneqarnissaanut piujuartitsisumillu iluaquteqarnissamut suliniuteqarfiusuni misilittagaareerpoq. Innuttaasutut suliniummut, ajornartorsiutinut taakkununngalu aaqqissutissanik nassaarniarnermi oqallinnikkut peqataatinneqanngikkunik, isummat iliuuserineqartartullu allanngortinnavianngilagut. Aatsaat nammineq peqataaffigigutsigit sulinialissaagut anguniagassallu angunissaannut akisussaaffimmik misigissuseqarfigilerlugit. Taamaattuminguna paasisitsiniaanermi kommunini ataatsimiitsitsisarnerit toqqarsimagigut oqaloqatigiinnerusumillu ataatsimiisitsinerit aqqutigalugit najukkami innuttaasut ajornartorsiutinut aaqqiissutissanik nassaarniarnermi peqataatissinnaaqqullugit. Oqaloqatigiinnerulluni ataatsimiinnerit Oqaloqatigiinnerulluni ataatsimiinnerit ulloq naallugu ataatsimiinnerupput, kommunimi innuttaasut 50-it aggersarneqarfiat, inuiaqatigiinni inissisimaffinni assigiinngitsuneersut tamarmik sinnerlugit peqataaffiat. Eqimattakkuutaani pisuussutinik uumassusilinnik atuinermi ajornartorsiutinut ilaasutut isumaqarfigisatik nassaarissavaat. Kingorna ajornartorsiutinut taakkununnga aaqqiissutaasinnaasutut siunnersuutigerusutatik nassaariniassavaat. Qanoq piujuartitsisumik iluaquteqarneq anguneqassava Oqaloqatigiinnerulluni ataatsimiinerni Nuummi, Upernavimmi Uummannamilu maannamut ingerlanneqarsimasuni pisuussutit uumassusillit qanoq piujuartitsisumik iluaqutigineqarsinnaaneranik peqataasimasut inassuteqaataat ataani taaneqarput:
Kommunit pingaarutilimmik inissisimaffeqarput Kommunit pissuussutit uumassusillit iluaqutigineqarnerisa aqunneqarnerinut pingaarutilerujussuupput, taamaattumillu piujuartitsisumik iluaquteqarnermik ingerlatsisoqarnissaa assut soqutigalugu. Assersuutigalugu ullumikkut kommunit kuuit eqaloqarfiusut aqunneqarnerat akisussaaffigivaat, pisassiissutinik agguaanermi peqataasarput kiisalu Namminersornerullutik Oqartussaniit inatsisinut, nalunaarutinullu missingiutinut tusarniaavigineqartarlutik. Kommunit innuttaasunut atuisunullu qaninnerpaapput. Pisuussutinik atuivallaartoqartillugu killilersuinermik aalajangiisoqartariaqalerpat atuisut siullertut sallertullu eqqorneqassapput, kommunillu taamaalillutik kinguneranik misigisaqartussaassallutik. Assersuutigalugu Qeqertarsuup Tunuani qaleralinnik killilersuisoqalissagaluarpat isertitat appariartussaapput imaluunniit aalisartut akiliisinnaajunnaassapput taamaalillunilu kommuni akileraarutitigut isertitakinnerulissaaq kommunillu aningaasatigut eqqugaasoq ikiortariaqalersinnaallugu. Assersuut alla tassaasinnaavoq qilalukkanik qaqortanik qernertanillu killilersuineq, Upernaviup Uummannallu kommuniisa isertitassaannut kinguneqapilutsitsisinnaasorujussuaq. Taamaattuminguna paasisitsiniaanermi kommunit pisuussutinik uumassusilinnik piujuartitsisumik atorluaanissamut anguniagaqarnermi pingaarutilerujussuarmik inissisimaffeqartutut isigigipput. 2004-mi paasisitsiniaanermi pingaarnerutitat Paasisitsiniaanerup affaata aappaani marlunnik immikkut pingaarnerutitaqarniarpugut:
Paasisitsiniaanermi aallartisarneqarsimasut kommunini ingerlaannalernissai qulakkeerniarneqassapput, taamaalillutik najukkami sammisat aaqqiissutissallu ingerlaannarsinnaaniassammata, kommunit tikeraarneqarnerata paasisitsiniaanerullu naammassineqarnerata kingorna.
Piujuartitsisumik iluaquteqarnermik anguniagaqarnerup piviusunngortinneqarnissaanut attuumassutillit soorlu politikerit, piniarnermi nakkutilliisut, inuussutissarsiornermi siunnersortit soqutigisaqaqatigiillu akisussaaffimmik pigisaqalersinniarneqarput, taamaalillutik paasisitsiniaanermi anguniakkat aaqqiissutissatullu siunnersuutit paasisitsiniaanerup naammassinerata kingornatigut malersuisinnaaqqullugit. |
