Illuliornermi malittarisassanik siunnersuut nutaaq tusarniaassutigineqartoq

Siunnersuut pillugu naatsumik paasissutissat – Janus Køsterimit, IAPP:

Siunnersuut suliarineqarsimavoq suleqatigiissitanit Kanukokap, Teknikkikkut Siunnersuisartut Peqatigiiffiata (TSP) aamma IAPP-ip sinniisuinik ilaasortaqartumit. Malittarisassat siunnersuutigineqartut ilusilersorneqarnermikkut Danmarkimi malittarisassanut atuuttunut assingupput, imarisamikkulli maani inuiaqatigiinnut silallu pissusaanut naleqqussagaallutik. Assigiinngissutaavortaaq siunnersuummi sanaartukkat tamarmik ataatsimut malittarisassaqartinneqarnerat. Tassa Danmarkimi malittarisassat assigiinngitsut arlariit marluugamik (illunut mikisunut illunullu allanut). Malittarisassat siunnersuutigineqartut aammattaaq talerpia’tungaasigut immikkut ilitsersuutitalersugaapput. Malittarisassat kalaallisuunngortinneqarnerat maanna suliarineqarpoq.

Malittarisassanut maannamut atuuttunut, Grønlands Bygningsreglement 1982 (GBR 82)-imut, sanilliullugit allaassutaat pingaaruteqarnerit immikkoortukkuutaarlugit matumuuna nassuiarneqassapput:

1. Ingerlatsinikkut aalajangersakkat.

Sanaartornissamut akuersissutinut akiliutinut malittarisassat ilanngunneqarput. Siunnersuutigineqarpoq kommunalbestyrelsit ataasiakkaat ingerlatsinermi inatsisit tunngaviliussaasa iluanni namminneerlutik aalajangersaasassasut qanoq naatsorsueriaaseqartoqarnissaanik. Nutaartaavortaaq oqaloqatigiittoqaqqaarnissaanik periarfissiisoqarnera. Sanaartornissamut akuersissuteqartoqarnissaa sioqqullugu kommunalbestyrelse sanatitsisussamik oqaloqatiginnitsitsisinnaavoq sanaassamut sinaakkutissarititaasunik erseqqissaaviusumik, soorlu piffissalersuusianik aammalu sananerup ingerlanerani uppernarsaatissanik sunik sanatitsisussap tunniussisussaaneranik.

Tamanna sananerup pisortaqarfikkoortumik suliarineqarneranut eqaallisaataaniartussaavoq, soorlu sanaartorneq totalentrepriseugaangat taamalu erseqqinnerusumik pilersaarusiorneq sanaartorneq ingerlatiitigalugu pisaraangat.

2. Sanaartukkat qanoq atsiginissaannik aalajangersakkat

Immikkoortup taassuma imai sungiusimasatsinnit allaanerulluinnartumik aaqqissuussaapput. Garaget, quit illuaqqallu allat pillugit aalajangersakkat eqqaassanngikkaanni immikkoortoq taanna portussutsinik ungasissutsinillu aalajangersakkanik erseqqissunik imaluunniit naatsorsuinissamut matematikkikkut najoqqutassanik peqanngilaq.

Tamatumunnga taarsiullugu erseqqissarneqarpoq kommunalbestyrelse suliassami aalajangersimasumi pissutsit ataatsimut isigalugit naliliisassasoq sanaartugassap angissusianik tamatumalu avatangiisinut sunniutissaanik – nunaminertap sanaartorfissap angissusia, allanut qanoq qanitsiginera, portussusia etagellu qassiunersut, qaamanermut tunngasut, etagekkaarlugu annertussusia nunaminertallu sanaffigineqanngitsup annertussusissaa eqqarsaatigalugit. Allatut oqaatigalugu maanna pisussaaffigineqalissaaq sanaartornermi malitassat arlallit lokalplanimut atatillugu aalajangersarneqartaraluartut sanaartukkani ataasiakkaani naammassineqarnersut nakkutigissallugu.

3. Sanaartukkap angissusianik naatsorsuineq

Immikkoortoq taanna aamma aaqqissuuteqqilluinnarneqarpoq. Ikuallattoornissaq eqqarsaatigalugu ungasissutsimut piumasat maanna uunga nuunneqarput: 6. Ikuallattoornissamut tunngasut.

Immikkoortup imarai etagekkaartumik annertussutsip, portussutsip ungasissutsillu qanoq naatsorsorneqartarnissaannik malittarisassat. Etagekaartumik annertussutsip qanoq naatsorsorneqartarnissaanik malittarisassat sanaartornermi malittarisassani atorfissaqartinneqanngikkaluarput, arlalinnilli tamatuminnga kissaateqartoqarsimanera naapertorlugu malittarisassat taakku ilanngunneqarput.

4. Illuliat aaqqissuunneqarneri

Immikkoortumi tassani aalajangersakkat ilusilersorneqarsimapput ilaatigut inuit annertuumik innarluutillit ikiorneqartarnissaannik inatsisartut peqqussutaat tunngavigalugu. Peqqussut taanna 1995-imili atortinneqalersimasoq malillugu illuliat sanaartukkallu allat sapinngisamik aaqqissuunneqartassapput kikkunnilluunniit iserfigineqarsinnaasunngorlugit atorneqarsinnaasunngorlugillu.

Tassa maanna siullerpaamik innarluutillit pillugit peqqussutip siunertaa naammassiniarneqarpoq nutaanik malittarisassiorluni.

Illuliani najugaqarfiusussani init portussusissaat inissiani quleriiaani 2,3 meteriniit 2,5 meterinut qaffanneqarpoq taavalu ilaqutariinnut ataatsinut illuliani aammalu illuliani uiguleriiaartuni 2,1 meteriniit 2,3 meterinut qaffanneqarluni. Nunaqarfinni illuliornermut tunngatillugu malittarisassanik malinngitsuuisoqarsinnaavoq maannamut pisarnertut, tassa init aaqqissuunneqarnerannut malittarisassat ilaat avaqqunneqarsinnaallutik kommunalbestyrelsip tamanna naleqquttuutippagu. Kiisalu init najugaqarfiusussaanngitsut aaqqissuunneqarnerannut malittarisassat ilaneqarput, pingaartumik init sulliviit eqqarsaatigalugit.

5. Aalajangersakkat sanariaatsinut tunngasut

Nutaartaapputtaaq igalaamernit atorlugit sanaanut malittarisassat ilassutaat. Aamma pinnguartarfinni pinngussat pillugit aalajangersagaqalerpoq.

6. Ikuallattoornissamut tunngasut

Ikuallattoornissaq eqqarsaatigalugu ungasissusiliisarnermut malittarisassat maanna ikuallattoornissaq pillugu immikkoortumut inissinneqarput. Ungasissusiliisarnermut malittarisassat tamanut tunnganerusunngorlugit maanna oqaasertalerneqarput: Illumiit nunaminertap illuliorfiusussap allap killinganut ungasissusissaata minnerpaaffissaa maanna piumasarineqalerpoq. Tamatuma inernerisaanik illut marluk ungasissusiat akuerineqarsinnaasoq minnerpaaq allanngorani GBR 82-imut naapertuuppoq (ikuallattoornissaq eqqarsaatigalugu ungasissusissaq tassa illut marluk ”killeqarfiisa ungasissusiisa” katinnerat).

Immikkoortoq taanna ilaneqarpoq aamma allanut atorsinnaasunngorlugu (allaffinnut, ulluunerani paaqqinnittarfinnut il.il.); tamanna arlalinnit kissaatigineqarsimavoq.

7. Isuguttarnaveersaaneq

Aalajangersakkat taakku suliat inernerisa qanoq ittuunissaannik piumasaqaataapput, taamaattumillu piumasat qanoq naammassinissaannut qinigassaqarnerutitsillutik. Ilitsersuutit annertukulupput, GBR 82-imi aalajangersakkanut qanillattoqalutik. Allatut oqaatigalugu malittarisassat 1982-imeersut piumasaqaatitaat isigineqartariaqarput piumasanik naammassinninissamut periaatsitut kaammattuutigineqartutut.

8. Nillertinnaveersaartitsineq

Tassunga tunngatillugu piumasat naammassinissaannut periaatsit pingasuupput:
- illuliat immikkoortuini ataasiakkaani U-værdinik aalajangersakkat maleruarnerisigut tamatumalu peqatigisaanik igalaat matullu silarliit annertussusiata etagearealip annerpaamik 22 procentianut killilerneratigut,
- imaluunniit illumi kissamik annaasaqarnissamut killissarititap U-værdinik aammalu igalaat matullu silarliit annertussusissaannik allannguinertallip maleruarneratigut,
- imaluunniit illup kissamik pisariaqartitaanut tunngatillugu nukissamik pisariaqarittsinermut killissarititap maleruarneratigut (kisianni illup immikkoortuinut ataasiakkaanut tunngatillugu U-værdinik piumasarisat minnerpaaffissaat maleruarneqassapput).

9. Nipiliorneq

Inissiani, hotelini, paaqqinnittarfinni il.il. nipaallisaanermut tummarpalunnerillu qanoq nipikitsiginissaannut piumasat aalajangersarneqarput. Ininut atuartitsiviusunut tunngatillugu immikkut piumasaqarpoq nipaallisaanermut, tummarpalunnerit qanoq nipikitsiginissaannut aammalu qanoq imernaalatiginissamut. Kommunalbestyrelsip piumasarisinnaavaa piumasat malinneqarnerannik nipinik uuttortaanertigut uppernarsaasoqarnissaa.

10. Ikumatitsiviit pujoorfiillu

Kiassaateqarfinni pulverinik qatseruteqarnissaanik piumasap atorunnaarsinnissaa isumaliutigineqarpoq. Piumasarli tamanna nunaqarfinni atuutiinnassaaq.

11. Silaannarissarfeqarneq

Silaannarissarfiit assigiinngitsut marluutinneqarput:
- pissusissamisoortumik silaannarissarfiit
- silaannarissarfiit motorillit

Inissiani quleriiaani sisamat sinnerlugit inissiartaqartuni motorilinnik silaannarissarfeqarnissaq piumasaqaataavoq. Ulloq unnuarlu paaqqinnittarfiit isersimaartarfiini 250 m2-it sinnerlugit angissusilinni imaluunniit meeqqanut 20-it sinnerlugit amerlassusilinnut naatsorsuussaasuni aammalu inini atuartitsiviusuni 250 m2-it sinnerlugit angissusilinni imaluunniit atuartunut 20-it sinnerlugit amerlassusilinnut naatsorsuussaasuni motorilinnik silaannarissarfeqassaaq.

12. Atortorissaarutit

Aalajangersakkat taakku suliat inernerisa qanoq ittuunissaannik piumasaqaataapput, taamaattumillu piumasat qanoq naammassinissaannut qinigassaqarnerutitsillutik.

Savaateqarfinni uumasuuteqarnermut ingerlatsinermullu atortussanik illuliornermi illut qanoq sananeqarnissaannik piumasat sakkukillisarneqarput.