Kommunit pillugit nassuiaat pillugu tusarniaanermi akissut:

Pineqartoq tusarniaatissaq KANUKOKA-mit kommuninillu 10. marts 2010 tiguneqarpoq, akissuteqarnissamullu piffissaliussaq 20. april 2010-iulluni, tamannalu kingusinnerusukkut 3. maj 2010-mut kinguartinneqarluni.

Naalakkersuisut tungaannit oqaatigineqarpoq isumaliutissiissutip aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnermut kommunillu kattunnerannut tunngaviusup saqqummiunneqarneraniit ukiut tallimanngulermata pisariaqartoq inassuteqaatit Namminersorlutik Oqartussat kommunillu akornanni suliassanik agguataarinermut tunngaviusut politikkikkut oqaluusereqqissallugit.

Tamatumunnga isumaqataaginnarsinnaavunga, tassa suliniutit aallartinneqarsimasut minnerunngitsumik inuiaqatigiinnut taama pingaaruteqartigitillugit akuttunngitsumik misissoqqittariaqartarmata.

Naalakkersuisooqatigiit aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinneq qitiusumit isigalugu nalilersu­eq­qinniarnerat ajunngilluinnarpoq.

Aamma uagut kommunit tungaannit taamaaliussaagut. Eqaatsumik periaaseqarluta taamaali­ussaagut innuttaasunut ajunngitsussaq eqqarsaatiginerullugu.

Naalakkersuisunulli erseqqissartariaqarsorinarpoq tunngaviit, naleqartitat piumasarisallu kommunit pisortat suliassaqarfiisa aaqqissuussaanerannik iluarsaaqqinnissamut, aamma kommunit kattunissaannut, peqataarusunnerminnut tunngavigisimasaat aalajangiusimagatsigit. Tamatumani apeqqutaanngilaq Aaqqissuussaanermut isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaata ukioq manna ukiunik tallimanik pisoqaassuseqalertussaanera. Aammami kommunit kattunnerannit taamaallaat ukioq ataaseq qaammatillu sisamat qaangiupput. Suli aallartisarpugut, kisianni aalajangiusimavarput suliassaqarfinnik Namminersorlutik Oqartussanit kommuninut nuussinissaq siunertaq naapertorlugu piaartumik naammassineqassasoq.

Aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinneq qitiusumit oqartussat kommunillu suleqatigiissutissarimmassuk suliap siumukarfiunissaa ataqatigiissumillu ingerlanneqarnissaa illua'tungeriinnit isumagineqartariaqarpoq. Taamaattumik naleqquttuussaaq allaffissornikkut aqutsisoqatigiinnik atorfilinnik Namminersorlutik Oqartussanit kommuninillu pisunik pilersitsisoqarpat, taamatullu aamma politikkikkut aqutsisoqatigiinnik pilersitsisoqarpat ukua ilaasortaaffigisaannik: Naalakkersuisut siulittaasuat, nunami namminermi pissutsinut naalakkersuisoq, KANUKOKA-p siulittaasua aamma borgmesterit ilaat ataaseq.

Aqutsinermi periaaseq taanna iluaqutaasumik atorneqarsimavoq kommunit kattunnissaasa tungaannut. Atoqqinneqarsinnaavorlu aaqqissuussaanermik iluarsaaqqinnerup ilaata pinngitsoorneqarsinnaanngitsup, suliassaqarfinnik nuussinissap, ataavartumik ataqatigiissumillu i­ngerlanneqarnissaa qulakkeerumallugu.

Qinikkat ataatsimeeriaatsillu

Kommunini nunaqarfinnilu qinikkat ikileriarneri sammineqangaatsiarpoq. Tamatumani inerniliinermi oqaatigineqarpoq sipaarsinnaanermut periarfissaq 20 mio. kr.-inik naleqartoq kommunit kissaateqarneri patsisigalugit anguneqarsimanngitsoq. Naalakkersuisulli tamanna pillugu aalajangerneq naggataatigut Inatsisartuni / Naalakkersuisuni pisimanersoq oqaatiginngilaat.

Aqutsinermi inatsimmi allannguuteqartitsinikkut periarfissaalersimasoq, tassa kommunini maannakkut IT iluaqutigalugu kommunalbestyrelse-ni ataatsimiittoqarsinnaalernera nalunaarusiami eqqaanneqarsimavoq. Teknologi tamanna atorlugu periarfissiineq kommuninut sipaarfissarujussuartut periarfissaanerarnerarpoq.

Taamatut inerniliineq kommunit tungaannit annertunerusunik periarfissiisutut isigineqarsinnaanngilaq, ilaatigut patsisigalugu attaveqatigiinnikkut unammilligassat pissutigalugit sumiiffinni aalajangersimasuni ataatsimiinnerni minnerpaamik sumiiffiit arfineq pingasut attavilerlugit peqataatitsinissaq piviusunngortinneqarsinnaanngimmat. Unammilligassaq alla tassaavoq atortut allaffissornermut oqaatsinik marlunnik atuiffiusumut naleqqussarneqarsimannginnerat, taamatullu aamma toqqaannartumik nutserinissamut tunngasut. Kiisalu nunaqarfinni qarasaasiat atorlugit ataatsimiinnissanut atortorissaarutit aningaasartassalerneqarsimanngillat, taamaammallu ataatsimiinnerni taamatut ingerlanneqartuni nunaqarfinni ilaasortat peqataasinnaasaratik.

Aningaasaqarneq

Kommunit peqataatinnagit Naalakkersuisut namminiivillutik taama aaqqissueqqinniarneq ingerlammassuk tupaallannarlunilu pakatsinartuuvoq. Taamaaliornikkut qitiutitassaq kommuninit pingaartinneqartoq amigaataalerpoq, tassaasoq kommunit aallaqqaataaniilli atuunnerminni tamatigut, pingaarnerusumilli siunissami kiffartuussinermut pilersuinermullu aningaasartuutissaat eqqarsaatigalugit. Ilanngullugu siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu nuna tammakkerlugu innuttaasunik naligiissaakkamik kiffartuussilernissamut atatillugu unammilligassat imaannaanngitsut eqqarsaatigisariaqarmata.

Nalunaarusiami aningaasaqarnerup eqqartorneqarnerani ima inerniliisoqarpoq, kommunit isertitaat piffissami ukiuni 2000-2010-mi Namminersorlutik Oqartussat isertitaanniit annertunerusimasut.

Taama naatsorsuinermi ukioq 2008 ilanngullugu naatsorsuutit pigineqartut, qaavatigullu ukiunut 2009-mut 2010-mullu missingersuutit toqqammavigineqarsimapput. Naatsorsuinermili toqqammavissarsiornermi akileraarutitigut isertitat inaarutaasumik naleqqussarneqartarneri aaqqiivigineqartarnerisalu kingusinaarujussuartarneri eqqarsaatigineqarsimangilaq.

Assersuutigalugu ukioq 2009-mut atatillugu akileraarutitigut isertitat nalunaarsorneqarsimasut annertunersaat ukiup 2007-ip naanerani inaarutaasumik naleqqussarnerini akilerneqarsimasut nalunaarsorneqarsimapput. Tamanna ilaatigut ima kinguneqarpoq ukioq 2009-mut naatsorsuutini kisitsisit, qanittukkut avammut saqqummiunneqartussat, nalunaarusiami naatsorsuisimanernut inerniliisimanernullu atorneqarsinnaannginneri. Kisitsisit taakku naatsorsueqqissaarnermi atorneqarsinnaassappata ukioq 2009-mi isertinneqarsimasut piviusut ukiullu siuliinut tunngasut immikkoortittariaqarput.

Tamassuma saniatigut nalunaarusiami inerniliinerit piffissanik aalajangersimasunik tunngaveqarput. Tassungalu ilaavoq kommunit isertitaat tapiissutit pillugit maleruagassiat, suliassiissutit allanngorarnerannik pisortallu akornanni immikkoortortaqarfiit akornanni suliassanik nikerartitsineq, akileraarnermi procent-it atuuttut allanngorarneri kiisalu koommunit akileraarutitigut isertitaasa ilaat marloriarlugit ilanngunneqarsimasinnaanerat inerniliinermi tamakkiisumik suli aaqqiivigineqarsimanngimmata, tamannalu ataani ersarinnerusumik takuneqarsinnaavoq.

Misissueqqissaarnermi ukioq 2000 aallaavigineqarsimanngikkaluarpat inerniliinermi Namminersornerullutik Oqartussat ingerlataanni isertitat piffissami pineqartumi qaffannerusimmassagaluarput. Tassunga atatillugu ukiuni 2009-mut 2010-mullu missingersuutit ilanngunneqarsimannginnerat ima kinguneqarpoq, kommunit isertitamikkut qaffakkiartuaarsimanerannik misissueqqissaarnermi inerniliussat. Imaammaami Namminersornerullutik Oqartussat ingerlataanni misissueqqissaarnermut piffissami atorneqartumi ukiuni taakkunani isertitatigut annertunerpaamik isertitaqarnissaq missingerssuutigineqarsimasoq.

Kommunit aningaasaqarnerisa taamatut saqqummiunneqarnerat piumasaarsorneruvoq akuerineqarsinnaanngitsoq, Naalakkersuisummi piffissami ukiuni 2000-2010 isertitat ineriartorsimanerat taamaallaat qitiutillugit sammisimavaat, nalunaarusiaminnilu aningaasaqarnerup illua'tungaa - aningaasartuutit - ilanngussimanagit. Piffissami ukiuni 2000-2010 aningaasartuutit allanngoriartorneri sooq sammineqarsimannginnersut nalunaarusiami nassuiaatissartaqanngilaq.

Nalunaarusiami taama naalakkersuinikkut oqariartuuteqartigisumi Naalakkersuisut piffissami pineqartumi aningaasartuutit allanngoriartorneri isertitatulli ilaatissimasariaqaraluarpaat. Kommunini isertitat tassaapput aningaasartuutissanut atugassiat. Nalunaarusiami isertitat ima immikkoortiterneqarsimapput: inuit akileraarutaat, kommunit ataatsimoortumik akileraatitigut isertitaat, suliffeqarfiit sinneqartoorutiminnik akileraarutaat, kiisalu ataatsimut tapiissutit.

Ataatsimut tapiisutit taamaallaat Naalakkersuisut imaluunniit Inatsisartut aalajangiinerisigut suliassat nutaat imaluunniit suliakkiissutit kommuninut tunniunneqarnerisigut, imaluunniit peerneqarnerisigut annertusineqartarput appartinneqarlutilluunniit. Qaffaanerit imaluunniit ilanngaanerit KANUKOKA-p Naalakkersuisullu akornanni isumaqatigiinniutigineqartarput.

Inuit akileraarutaat procent-inngorlugu kommunalbestyrelse-mit inatsit manna najoqqutaralugu aalajangerneqartarpoq: " Isertitanik akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 2. november 2006-meersoq, § 62". Tamatumani nammineq akiligassat aamma aningaasartuutit matuneqassapput. Kommunit innuttaminut qanoq annertutigisumik akileraartitsiniarnertik namminneq aalajangersinnaavaat, soorunamili Inatsisartut killiligaanni minnerpaamik 20%-it annerpaamillu 30%-it akornanniittussamik. Kommunit isertitaat innuttaasut isertitaat najoqqutaralugit soorunami ukiumiit ukiumut nikerartarput.

Komunit ataatsimoortumik akileraarutitigut isertitaat Inatsisartunit aalajangerneqartarpoq, tamatumanilu isertitat innuttaasut isertitaat najoqqutaralugit ukiumiit ukiumut nikerartarlutik. Nuna tamakkerlugu assigiimmik akigitaqalersitsinikkut inuullu akileraarnermut ilannguutigisaata qaffanneratigut procent-i atorneqartoq ukioq 2005-imi 4%-miit 6%-imut qaffanneqarpoq.

Suliffeqarfiit sinneqartoorutiminnik akileraarutaasa annertussusiat Inatsisartunit aalajangerneqartarpoq.

Sutigut isertitaqartarneq qulaani pineqartoq eqqarsaatigalugu ataani issuarneqartoq kommunit tungaanniit toqqammavissatut naleqquttutut isigineqarsinnaanngilaq:

"Naalakkersuisut pissusissamisoorsoraat kommunit aamma Namminersorlutik Oqartussat ukiut ingerlaneranni isertitamikkut assigiiaarnerusumik annertusiartortitsissappata. Taamaaliornikkut qulakkeerinneqataaffiginiarlugu atugarissaarnerunissamik suliassaqarfiit ataasiakkaat kommuninit aamma Namminersorlutik Oqartussanit isumagineqartartut atugarissaarnermi assigiiaakannernerusumik ineriartornermik nalaataqarnerat.

Tamakku tunngavigalugit Naalakkersuisut isumaqarput 2010-miit ataatsimoortumik tapiissutinik tulleriiaarinikkut 30 mio. koruuninik ikilisitsineq pissusissamisoortoq siunertamullu naapertuulluni". (Kommunit pillugit nalunaarusiami qupp. 15).

Kommunit isertitaat Naalakkersuisut Inatsisartullu annertunerusumik suliassiinerisigut, kiisalu Inatsisartut akileraarutitigut sinaakkutassiaat najoqqutaralugit qaffakkiartorsimapput.

Inatsisartut kommuninut periarfissiisimanerat Inatsisartut sinnerlugit kiffartuussinissaannut ikiorsinissaannullu iliuuseqarsimaneq Naalakkersuisut naleqqutinngitsutut isigippassuk taamatut kommunit pillugit nalunaarusiami allattoqarnissaa pissusissamisuunngilaq.

Paarlattuanik kommunit kattunnerisa kingorna innuttaasunut iluaqutaasumik kiffartuussinertik naleqqussarsimammassuk nalunaarusiami oqaatigisariaqaraluarpoq. Sorpassuartigut ullumikkut kommunit kommunetoqqani atugaasimasut pitsanngorsarlugit annertuumik suliniuteqarput, tamakkunatigummi atuussimasut ullutsinnut naleqqussimanngitsutut oqaatigisariaqarmata. Kommunit isertitatik ilaat ataatsimut tapiissutit apparnerisigut Namminersorlutik Oqartussanut utertissapatigit taama ilungersuuteqarneq kommuninut naammassiniassallugu ajornavissaaq.

Piffissami qaninnermi kommunit kattussuunnerisa kingunerisaannik kommunip aningaasartuutissarpassui KANUKOKAp erseqqissaatigerusuppai. Tamanna nassuiaammi qaangiinnarneqarluinnarpoq. Unammilligassap tamatuma qaangiinnarneratigut peqatigitillugu kommunit aningaasartuutigeriigaasa allanngoriartornerat qaangiinnarlugu, nassuiaammi kommunit iluarsartuuteqqinnerannut kattunnissamut akuersinissaannut tunngavigineqartut pingaarnersaat, tassalu kommunimi illoqarfinni nunaqarfinnilu kommunimut ilaalersussani naligiinnerulersitsisoqarlunilu ineriartortitsisoqassasoq qaangiinnarneqarpoq.

Kommunit ataatsimoortumik akileraarutigut inissisimaffigisaat akileraarutitigut naligiissaarineq kommunillu ataatsimoortumik akileraarutitigut inissisimaffiat pillugit nalunaarutini taamani Namminersornerullutik Oqartussat ukiumut ataasiarlutik saqqummiuttagaanni takuneqarsinnaapput. Nalunaarutini aamma nalimmassaarinerit ukiunut aalajangersimasunut tunngasut takuneqarsinnaapput. Ukiuni 2000-2008 agguaqatigiissillugu ukiumut 8,5%-nik tamanna qaffattarsimavoq. Taamatulli annertutigisumik qaffartarnera pissuteqarpoq ukioq 2005-imi akileraarnermut procent-i 4-miit 6-imut qaffanneqarmat, tamannalu pivoq assigiimmik akigititaqalernerup eqqunneqarnerani inummullu ilanngaatip qaffanneqarnerani. Akileraarnermut procent-i allanngortinneqarsimanngikkaluarpat - soorlu nuna tamakkerlugu akileraarut kommuninullu akileraarut - kommunit tamakkiisumik akileraarutit agguaqatigiissillugu taamaallaat 3,4%-nik qaffassimassagaluarput.

Nalunaarusiamut illua'tungiliullugu KANUKOKA-mi Naatsorsueqqissaartarfimmi naatsorsueqqissaagaq tunngavilersugaq saqqummiunneqarsimasorlu aallaavigineqarsimavoq, tassanilu ukiuni 2000-2008 naatsorsuusiorfinni pisortat tamakkiisumik isertitaat aningaasartuutaallu pineqarput. Nalunaarusiami inerniliineq najoqqutarissagaanni taamatut piffissamik aalajangersimasumik killiliineq nalunaarusiami inerniliinermik toqqammavissiinerpaavoq, piffissamimi tassanerpiaq assersuussinermi kommunit isertitaqarnerpaasimammata. Oqaatigineqareersutut ukioq 2000 sioqqullugu ukiorlu 2008-p kingorna Namminersornerullutik Oqartussat ingerlataanni isertitat annertunerusimapput.

Naatsorsueqqissarsimanerli tamanna ilallugu KANUKOKA-p tungaaniit aaqqittassanik pissusissamisoortutut isigineqartunik (ilanngussaq 1-a aamma 1-b) ilassuteqartikkaanni takuneqarsinnaavoq, pisortat ingerlataanni marlunni pineqartuni piffissami tassani isertitatigut assigiissorujussuarmik pisoqarsimasoq. Aaqqiissutit tassaapput kommunit akileraarutitigut isertitaat marloriarlugit ilanngunneqarsimasinnaasut. Tassani pineqarpoq ukioq 2006 sioqqullugu akileraarutitigut kommunit akiitsuinik Namminersornerullutik Oqartussat pisisimanerat. Akileraarutitigut akiitsoqarneq siusinnerusukkut - akileraarut akilegassanngoraangat - kommunit naatsorsuutaanni isertitatut allanneqartarsimavoq, taamaammallu isertitatut ilanngunneqaqqissinnaanani. Taama pisineq Namminersorlutik Oqartussat kommunillu aningaasanik uninngatitaannik nikitsineruvoq, taamaattumillu pissutsit piviusut nalunaarsornerinut taamaallaat ilanngunneqartussaalluni.

Aamma Namminersornerullutik Oqartussat imikumut kuuffiit aserfallannikoqisut aserfallatssaaliornerinut nutarternerinullu akisussaafiup kommunininit tiguneqarnera ilanngunneqarsimanersoq takujuminaappoq. Taamatullu taamani Sisimiut Kommune-usup ukioq 2002-mi Kangerlussuarmik ilaneqarnera ilanngunneqarsimanersoq takujuminaalluni.

Taamaammat ukiuni 2000-2008 Naatsorsueqqissaartarfiup pisortat isertitaat aningaasartuutaallu pillugit suliaat KANUKOKA-mi aallaavigineqarsimapput. Kisitsisit uppernarsarneqarsimasut tunngavigalugit ersarippoq, Namminersornerullutik Oqartussat ataavartumik isertitanut uninngatitanullu akileraarutitigut isertitaat - tamatumani kommuninut ataatsimoortumik akileraarut ilanngunnagu - kiisalu naalagaaffimmit tapiissutit ukiuni 2000-2008 agguaqatigiissullugit ukiumut 2,3 %-nik qaffattarsimasut. Ukiuni taakkunani kommunit isertitaat agguaqatigiissillugit 2,4 %-inik qaffassimapput. Kommunit isertitaat tassaapput akissarsiatigut uninngatitatigullu akileraarutit, kiisalu ataatsimoortumik kommuninut akileraarut ataatsimoortumillu tapiissut.

Akileraartarnermut akiliisitsiniartarnermullu suliassaqarfik qitiusumut nuunneqareersimasutut ilaatigullu aallarnisarnermi suli ajornartusiuteqarfiusutut eqqaaneqarpoq. KANUKOKA isumaqarpoq ajornartorsiutit taamaallaat aallarnisarnermi ajornartorsiutitut eqqaassallugit sanngiippallaartoq. Skattimik isertitat pillugit nunatta karsiata naatsorsuutai (2008 &2009) kukkunersiuisunit nangaassutigineqarput. Naatsumik nassuiarlugu Naalakkersuisut skattimik isertitat annertussusaat ilisimanngilaat.

Suliassaqarfiup nuunneraniilli kommunit apeqqusertuarsimavaat ilumut skattimik isertitassatik tamakkerlugit isertittarnerlugit. Maannakkullu suliassaqarfiup nuunneranit ukiut pingasut sinnerlugit ingerlareersoq suli nalornissutigineqarpoq. Taamaattumik aallarnisarnermi ajornartorsiutit taaneqarsinnaanngitsutut KANUKOKAp nalilerpaa, apeqqutaatilerlugulu ilumut Naalakkersuisut qiusumiit suliassaq naammassisisiinnaaneraat.

Naggasiullugu eqqumiiginartutut oqaatigisariaqarpoq Naalakkersuisut tungaanniit isertitat annertusiartornerisa assigiinngissutaat naammagittaalliuutigimmassuk, naak Inatsisartut peqatigalugit nuna tamakkerlugu akileraarnermut procent-ip allanngortinnginnissaa aalajangersimagaluarlugu, paarlattuanillu kommunit isertitassaannik tigooraallutik. Naalakkersuisut annertunerusumik akileraarutitigut isertitaqarusukkunik nuna tamakkerlugu akileraarnermut procent-ip qaffannissaa kissaatigisinnaavaat.

Namminersorlutik Oqartussat pisortatigut ikiorsiissutit annertuumik ingerlatarimmatigit pisortaqarfinni nukin-nik atuineq pitsaanerpaaq pingaaruteqarluinnarmat KANUKOKA-p tungaaniit oqaatiginngitsoorsinnaanngi-larput. Taammaammallu Namminersorlutik Oqartussat nammineerlutik allaffissornikkut suliffeqarfiuteqar-nikkullu ingerlatsinertik nalilersortariaqannginneraat eqqarsaatigeqquneqarpoq. Maannakkummi pisorta-qarfiit, suliffeqarfiit il.il. kattussornerisa kingorna ukiup siulliup ingerlareersi-manerani naatsorsuutit saqqum-miunneqareerput. Namminersornerullutik Oqartussat ingerlataanni ingerlatsi-nermi aningaasartuutit ukioq 2007-miit 2008-mut 6,3 %-nik qaffassimapput. Taamatut aningaasartuuteqarneq ukiunut 2000-2007 sanilliutissagaanni agguaqatigiissullugu marloriaammik annertunerusimavoq.

Akit akissarsiallu nikerarnerat

Nalunaarusiami immikkoortoq ima qulequtserneqarsimasoq "Pisortat isertitaasa allanngoriartornerat"-ni qupp. 15-imi ima inernilliisoqarsimavoq: "Pingaarnertut oqaatigineqarsinnaavoq kommunit isertitaat ukiuni 2000-imiit 2010-mut Namminersorlutik Oqartussat isertitaannit annertusiartornerusimasut".

Nalunaarusiami tamanna ima nassuiarneqarsimavoq: "Naalagaaffiup tapiissutaasa annertussusiat Danmark-imi akit aningaasarsiallu allanngoriartornerat malillugu iluarsiivigineqartarpoq, taamaammat naalagaaffiup ataatsimoortumik tapiissutai pissusiviusutigut amerleriartanngillat, tamanna kommunit akileraarutinit isertitaannit allaaneruvoq, taakku kommunit pingaarnerpaatut isertitaqaatigisarlugit."

Taama nassuiaaneq eqqunngilluinnarpoq, Danmark-imi Kalaallit Nunaallu assigiimmik aningaasaqarput, taamaammallu nunani taakkuna akit akissarsiallu allanngoriartornerat ukiut arlallit qiviassagaanni asigiikannertariaqarlutik. Taamaattorli Namminersorlutik Oqartussanut iluarnepaasussamik ukioq 2000 aallaavigineqarpoq, piffissamimi tassani Kalaallit Nunaanni akit qaffakkiartorneri 1990-ikkut ingerlanerini ukiorpaalunni danskinut naleqqiullugit appasinnerusimammata, taamaammallu tupinnanngitsumik ukiuni 2000-ikkunni Kalaallit Nunaanni akit akissarsiallu qaffasinnerusimassallutik.

Taamaalilluni nunatsinni akit akissarsiallu ukiuni 1991-2000 katillugit 10,9%-iinnarnik qaffassimapput, Danmark-imili 20,2%-inik qaffassimallutik. Ukiuni 2000-ikkunni killormut pisoqarsimavoq, tamatumani nunatsinni akit akissarsiallu 32,5%-inik qaffassimapput, Danmark-imili 22,3%-iinnarnik qaffassimallutik. Ilaatigut tamanna pissutigalugu ukiuni 2000-ikkunni kommunit isertitaat Namminersorlutik Oqartussanut naleqqiullugit ukiuni 2000-ikkunni 1% annertunerusumik qaffassimapput.

Piffissami ukiuni 1992-2010 Danmark-imi akit akissarsiallu 46,9%-inik qaffassimapput, nunatsinnilu 47,1%-inik.

%-qaffanneq	1991-2000	2000-2010	1991-2010
Nunatsinni akit akissarsiallu	10,9	32,5	46,9
Danmark-imi akit akissarsiallu	20,2	22,3	47,1

*Ukiukkaartumik qaffannerit ilanngussami tak.

Kalaallit Nunaanni akit akissarsiallu Danmark-imut naleqqiullugit nikerarnerusimapput, tamannalu takornartaanngilaq, aningaasaqarnikkummi annikitsumik ingerlatsiviit aningaasaqarnikkut nikerarfigineqarnerusarmata, taamaammallu aamma nunatsinni kommunit isertitaat Namminersorlutik Oqartussat isertitaannit nikerarnerusarlutik. Ukiuni 2000-ikkunni nunat tamalaat akornanni aningaasaqarnikkut siuariartortoqarsimaneratigut nunatsinni aningaasaqarnikkut annertuumik siuariartorsimavugut, tamannalu kommunit isertitaasigut annertusaasimalluni. Taamaattorli piffissami matumani aningaasarsiornikkut ajornartorsiornerup nalaani kommunit isertitaat pillugit ernumanartoqarsinnaavoq. Ukioq kingulleq qiviassagaannii Danmark-imi akit akissarsiallu 2,0%-inik qaffassimapput, nunatsinnili taamaallaat 1,4%-imik qaffassimallutik. Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffiup tapiissutaannit isertitaat taamaalillutik ajorisassaanngitsumik qaffattussaassapput, kommunilli isertitaat annikinnerusumik qaffattussaassallutik.

Kangerlussuarmi naleqqussaaneq

Kangerlussuup ukiumi 2002-mi naleqqussarneratigut, siullermik Sisimiut Kommunianut kingornalu Qeqqata Kommunianut ilanngunneqarluni kommunit ataatsimut isertitaat soorunami ukiumi 2002-mi qaffassimapput. Tamanna ilaatigut Sisimiut Kommunia Kangerlussuarmi inuuttaasut akileraarutitigut isertitaannit pisimavoq, ilaatigullu ataatsimut tapiissutit qaffannerisigut. Taamatulli Kangerlussuarmi kiffartuussilernikkut aningaasartuutit kommunip isumagisussanngorpai.

Paarlattuanilli Namminersorlutik Oqartussat isertitaat ukiumi 2002-mi appariarsimapput, Kangerlussuarmimi isertittakkatit tamakkiisumik pisarunnaarpaat, kommunimik avitseqatigiinneq aallartimmat. Aammali Namminersorlutik Oqartussat aningaasartuutaat ukiumi 2002-mi ikileriarsimapput.

Piffissami ukiuni 2000-2010 kommunit Namminersorlutik Oqartussallu isertitaasa allanngoriartornerat ataatsimut isigissagaanni ukioq 2002-mi Kangerlussuup kommunimut ilanngunneqarnera naatsorsuinermut ilanngunneqartariaqarpoq. Taamaaliunngikkaanni Namminersorlutik Oqartussat isertitaasa allanngoriartornerat annikippallaartutut isikkoqalissapput, kommunillu isertitaasa allanngoriartornerat annertuallaartutut isikkoqalissallutik.

Nalunaarusiap suliarineqarnera

Eqikkarlugu oqqatigissagaanni KANUKOKA-mi ima naliliisoqarpoq, Naalakkersuisut siunertaq ajunngitsoq siunnerfigigaluarlugu kommunit ajunnginnerpaamik nukinik atuinissaannut attuumassuteqartut pingaaruteqartullu naammattumik qitiutissinnaasimanngikkaat. Tassunga ilanngullugu nalunaarusiami inerniliinerit immikkoortut kommunit aningaasartutaasa ineriartortinnerinut sanilliullugit piviusorpalaanngillat.

KANUKOKA-mi isumaqarpugut, siusinnerusukkut nalunaarusiornerup tunngavigisassaanut imarisassaanullu suliarineqarnissaannut kommunit akuutinneqarsimagaluarpata nalunaarusiami kukkusumik pingaartinneqarnerusut inerniliinerillu pinngitsoorneqarsinnaasimassagaluartut.

Pisortat akornanni aaqqissuusseqqinnerup ingerlaqqinnissa ataqatigiissaarinissarlu eqqarsaatigalugit Namminersorlutik Oqartussani kommuninilu atorfilinnik aqutsisussanik ataatsimiititaliortoqassasoq, taamatullu naalakkersuinikkut aqutsisussanik, tassaasussanik Naalakkersuisut siulittaasuat, Nunamut namminermut Naalakkersuisoq, KANUKOKA-p siulitaasua borgmester-ilu ataaseq, pilersitsisoqassasoq KANUKOKA-p tungaaniit siunnersuutigissavarput.

Inussiarnersumik
Enok Sandgreen
Siulittaasoq